Työtä kannattaa tuunata
Työnteko voi muuttua mukavammaksi, kun työtä tuunataan. Samalla ehkäistään tylsistymistä. Haapaveteläisessä Siparilan puunjalostustehtaassa paranivat myös yhteishenki ja vuorovaikutus.
– Työntekijät puhuvat keskenään enemmän kuin ennen. Luultavasti myös työhyvinvointi paranee, kun työntekijät voivat itse vaikuttaa työhönsä, sanoo tehdaspäällikkö Mervi Pyrrö Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta puunjalostusyritys Siparilasta.
Luottamusmies Jouni Kaikkonen on samaa mieltä.
– Yhteishenki on selvästi parantunut, hän sanoo.
Parannusta on tapahtunut sen jälkeen, kun Siparila kaksi vuotta sitten lähti mukaan Työterveyslaitoksen Innostuksen spiraali -hankkeeseen, jossa yritetään työtä tuunaamalla ehkäistä tylsistymistä ja parantaa työn imua.
– Parasta tässä oli se, kun ihmiset huomasivat, että pienilläkin muutoksilla voi parantaa omaa työviihtyvyyttään. Aina ei tarvita suuria investointeja, vaan työtehtävät voi esimerkiksi tehdä eri järjestyksessä. Työntekijät rohkaistuivat hankkeen ansiosta myös tekemään omia aloitteita, Mervi Pyrrö toteaa jo loppuun saatetusta hankkeesta.
– Saimme useita parannusehdotuksia, kun kaikki joutuivat miettimään, miten omaa työtä voi parantaa. Jotkut epäkohdat voitiin korjata saman tien, jotkut muut ovat vielä työn alla, sanoo Jouni Kaikkonen, joka kiittää johtoa siitä, että sekin osallistui prosessiin.
Saa käyttää päätään
Siparilan Haapaveden-tehtaalla on yhdeksäntoista työntekijää. Tehtaalla valmistetaan rakennusten ulkokuorilautaa, puusänkyjä, puutarhatuotteita ja saunanlauteita.
– Sängyt tekevät kauppansa. Melkein koko sänkytuotanto menee yhdelle saksalaiselle asiakkaalle. Puutarhatuotteiden pääasialliset markkinat puolestaan ovat Suomi ja Ruotsi. Suomessa kysyntä on tällä hetkellä paljon varovaisempaa kuin Keski-Euroopassa, Mervi Pyrrö sanoo.
Tehtaalla höylätään, työstetään ja pintakäsitellään puutuotteita.
Siparilan perheyritys osti Haapaveden-tehtaan neljä vuotta sitten sen silloiselta omistajalta Incap Furniturelta. Siparilalla on tehtaat myös Jyväskylän Vaajakoskella ja Parkanossa.
– Siparilan aikana olemme luopuneet kiinteistä työpisteistä. Jokainen työntekijä saa myös käyttää päätään ja kantaa vastuuta, sillä Siparilalla ei ole työnjohtajia. Työntekijöitä on myös vähemmän kuin ennen, joten kiire on kovempi, sanoo luottamusmies Jouni Kaikkonen, joka on ollut tehtaalla vuodesta 1998 ja puualalla vuodesta 1988.
Tehdaspäällikkö Mervi Pyrrö sanoo huomanneensa, että monet viihtyvät paremmin voidessaan ottaa suuremman vastuun omasta työstään.
– Kaikki eivät kuitenkaan halua lisää vastuuta, mutta työyhteisössä on kokeneita tukipilareita, joilta voi kysyä neuvoa, jos tuntee itsensä epävarmaksi, hän sanoo.
Aluksi epäiltiin
Asiaan suhtauduttiin aluksi hieman epäillen, kun Innostuksen spiraali -hanke käynnistyi Siparilan osalta kaksi vuotta sitten kyselylomakkeella.
– Aluksi tuntui, että siinä tehdään ihan turhaa työtä. Koko ajanhan me yritämme parantaa omaa työtämme. Mutta ei se niin huono juttu ollutkaan kuin aluksi luulimme, työsuojeluvaltuutettu Tarja Torkkola sanoo.
Epäily hälveni vähitellen, kun koko henkilöstö sai osallistua kahteen Työterveyslaitoksen vetämään työpajaan.
– Hankkeen suurin hyöty oli minusta se, että meidän oli pakko puhua keskenämme – niidenkin, jotka yleensä pysyvät hiljaa, Jouni Kaikkonen sanoo. Hän mainitsee, että aikaisemmin jotkut puhuivat kokouksissa paljon ja loput eivät pukahtaneetkaan.
– Yleensä vastauksia ei tahdo tulla, kun esittää kysymyksiä, mutta nyt keskustelu pääsi vauhtiin, ja kommentteja tuli niin paljon, että aika oli loppua kesken, Mervi Pyrrö kertoo.
Vaikka työntekijöitä on melko vähän, kaikki eivät ole toistensa kanssa tekemisissä, sillä työtä tehdään kahdessa eri hallissa.
– Minua ilahduttaa se, että meillä on nyt niin hieno yhteishenki koko työyhteisössä, tehdaspäällikkö Mervi Pyrrö sanoo.
– Osaamme jopa kehua toisiamme, työsuojeluvaltuutettu Tarja Torkkola toteaa.
Keskustelua halutaan jatkaa
Sekä työnantajan että työntekijöiden edustajat sanovat, että hanke kannatti ja että oli hyvä miettiä tehtaan työskentelytapoja.
– Ihan alussa hanke tuntui vievän paljon aikaa, mutta nyt tuntuu siltä, että se sittenkin antoi enemmän kuin otti, tehdaspäällikkö Mervi Pyrrö sanoo.
– Saimme aika paljon aikaan varsin kohtuullisella panostuksella, luottamusmies Jouni Kaikkonen lisää ja toteaa, että työntekijöiden kohdalla se tarkoitti kahta neljän tunnin työpajaa ja muutaman kyselylomakkeen täyttämistä.
– Olisi hyvä, jos voisimme kerääntyä keskustelemaan samalla lailla myös hankkeen päätyttyä. Ei sen takia, että olisi aina tarpeen pitää kokouksia koko porukan kanssa – kaikki tietävät, että he voivat mennä suoraan tehdaspäällikön puheille, jos on jotakin asiaa, Jouni Kaikkonen toteaa.
Jonny Smeds
Tutkija: Kaikkien töiden mielekkyyttä voi parantaa.