Työsuojeluvaltuutettu Toni Nokkala toivoo työnantajilta inhimillisyyttä töiden aikataulutukseen
On tehtäviä, joissa hätiköinti voi johtaa vakavaan onnettomuuteen, muistuttaa veturinkuljettajien arjen tunteva Toni Nokkala. Jo useita vuosia jatkunut työn tehostamisen trendi huolestuttaa Rautatiealan Unionin päätoimista työsuojeluvaltuutettua Nokkalaa. Kun töitä joutuu tekemään kiireellä, tapaturmariski kasvaa. Suurten massojen kanssa vahingot voivat olla isoja ja kalliita, hän sanoo.
Vuodesta 1992 VR:llä työskennellyt Toni Nokkala aloitti työuransa sähkörata-asentajana ja kouluttautui myöhemmin veturinkuljettajaksi. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on puolustanut kokopäiväisesti kollegojensa työturvallisuutta ja -hyvinvointia.
Kenttää kiertäessään hän painottaa edustettavilleen aina samaa asiaa.
– Aina pitää kaikesta huolimatta tehdä työ turvallisesti ja rauhallisesti. Se ottaa sen ajan, minkä se ottaa. Missään nimessä ei saa oikoa ja koettaa kuroa aikataulua kiinni toimimalla vastoin ohjeita.
Vastuullinen toiminta auttaa Nokkalan mukaan myös työnantajaa ymmärtämään, että aikatauluja täytyy korjata.
Kuljettajan hukkareissu
Rautatiealalla turvallisuuden varmistaminen voi nykyään edellyttää jopa työtehtävän kesken jättämistä.
Kun tavarajunan kuljettaja menee hakemaan asiakkaan kuormaa, hänen täytyy ensimmäisenä viedä mukanaan tuomansa tyhjät vaunut odottamaan lastausta. Jos vaunujen vaihtoon on varattu liian vähän aikaa, täyttä junarunkoa ei enää ehdi ottaa mukaan ennen seuraavan junan tuloa.
Pieleen mennyt aikataulutus kertautuu, sillä radanvarteen jäänyt lasti ei ehdi ajoissa jatkokuljetukseen tai tehtaan liukuhihnalle.
Nokkala uskoo, että epärealistisen aikataulusuunnittelun taustalla on työnantajan optimismi. Suunnitelma voi paperilla vaikuttaa hyvältä, mutta käytännössä asiat eivät ole yhtä yksinkertaisia.
Työsuojeluvaltuutettu muistuttaa, että liian kireät aikataulut nakertavat myös työntekijöiden hyvinvointia. Hän kehottaa työnantajia pohtimaan, miten paljon hyvää aikataulujen höllentämisellä saavutettaisiin.
– Se näkyisi heti työhyvinvoinnin ja työssäviihtymisen parantumisena. Kun työntekijät ovat sitoutuneempia ja tarvittaessa valmiita vähän venymäänkin, myös tehokkuus- ja tuotannolliset tavoitteet täyttyvät paljon helpommin.
Minna Hotokka