Psykososiaalista kuormitusta voidaan kokea kaikenlaisissa töissä, jos ne esimerkiksi ovat huonosti organisoituja tai vastuut ovat epäselvät. Kuva iStock
Työsuojelussa on huomioitava nykyistä paremmin työn psykososiaalinen kuormitus
Työn psykososiaalinen kuormitus on kasvanut, mutta työsuojelulainsääntö ei ole pysynyt muutoksessa mukana. Lainsäädännön täsmentäminen tältä osin onkin yksi SAK:n ensi vaalikauden tavoitteista.
SAK:n vuoden 2020 työolobarometrissa 55 prosenttia työntekijöistä kertoo, että kiire leimaa heidän työtään. Vajaa kolmannes vastaajista sanoo, että he eivät ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Työntekijöiden mukaan myös vaikutus- ja kehitysmahdollisuuksien puute työssä kuormittaa.
Muun muassa yllä mainitut tekijät voivat aiheuttaa työntekijöissä psykososiaalista kuormitusta. Se voi ilmetä fyysisinä oireina esimerkiksi uniongelmina, migreeninä tai vatsavaivoina. Fyysisiä oireita ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta työstä johtuviksi. Työn psykososiaalinen kuormitus voi olla myös työntekijän masennuksen tai ahdistuksen taustalla.
Psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Psykososiaalinen kuormitus ei ole yksilön ongelma, vaan se koskettaa koko työyhteisöä.
SAK haluaa, että psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja hillitsemisestä annetaan erillinen asetus. Asetuksen avulla voitaisiin määritellä nykyistä tarkemmin, mitä työnantajan vähintään pitää tehdä, jotta psyykkistä kuormitusta voidaan ennaltaehkäistä. Vastaavia asetuksia on monia liittyen töiden fyysisiin rasitustekijöihin.
– Pitää välttää sitä, että oireet nähdään työntekijän ongelmana. Kyse ei ole pelkästään yksilön haasteista vaan on tärkeää puuttua ongelman juurisyihin ja miettiä, mikä työssä kuormittaa henkisesti. Tässä erillinen asetus auttaisi, sanoo SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen.
SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi korostaa, että työterveyshuollolla on oma tärkeä roolinsa psykososiaalisen kuormituksen hillitsemisessä. Työterveyshuolto voi auttaa esimerkiksi työn muokkaamisessa ja työjärjestelyissä sekä työyhteisön toimivuuteen liittyvissä pulmissa.
– Työnantaja vastaa viime kädessä työturvallisuudesta ja tämä pätee myös psykososiaaliseen kuormitukseen. Työterveyshuolto on työturvallisuuden varmistamisessa työnantajan kumppani, Työläjärvi painottaa.
Hänen mukaansa työterveyshuollossa tarvitaan vahvempaa osaamista mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tämä pitäisi huomioida esimerkiksi työterveyshoitajien täydennyskoulutuksessa.
Työsuojeluvaltuutettu tukee mielen hyvinvointia
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden tuki työsuojeluun liittyvissä asioissa, mutta myös työnantajat hyötyvät siitä, että työpaikalla on tehtäväänsä koulutettu työsuojeluvaltuutettu.
– Työsuojelu on yhteistyötä. Työsuojeluvaltuutetulla voi olla keskeinen rooli myös työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos työsuojeluvaltuutetulla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hoitaa tehtäväänsä, SAK:n Anne Mironen sanoo.
Yhä useammin ongelmana on, että yksi työsuojeluvaltuutettu edustaa suurta määrää työntekijöitä ja toimipisteitä.
– Työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintaa ohjaavia säännöksiä olisi täsmennettävä, jotta niissä voitaisiin paremmin huomioida työelämässä tapahtuneet muutokset. Esimeriksi työsuojeluvaltuutettujen toiminta-alueet eivät saa olla liian suuria, jotta tehtävän hoitaminen kunnolla käytännössä onnistuu.
Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu pitää valita työpaikoille, joissa on vähintään 10 työntekijää. Tämä rajaa suuren määrän työntekijöitä ja työpaikkoja ulkopuolelle.
– Me laskisimme rajan viiteen työntekijään ja ehdotamme sitä ensi vaalikauden tavoitteissamme, sanoo Anne Mironen.
Lue lisää terveelliseen ja turvalliseen työhön liittyvistä tavoitteistamme.