Juha Antilan mielestä törkeistä laiminlyönneistä olisi rangaistava nykyistä ankarammin.
Työsuojelu keskitettävä yhteen paikkaan
Työsuojelu pitäisi keskittää yhteen paikkaan sen sijaan, että se on hajallaan viidessä eri aluehallintovirastossa, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Hänen mielestään työsuojelutarkastusten määrässä ja laadussa on parannettavaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvioin mukaan tarkastajat käyttävät vain 13 prosenttia työajastaan työpaikoilla tehtäviin tarkastuksiin.
– Tämä on älyttömän vähän. Resursseja ei nyt käytetä optimaalisesti, Juha Antila puuskahtaa.
Hän uskoo, että nykyresursseilla olisi mahdollista tehdä enemmän ja saada toiminnasta vaikuttavampaa.
Tarkastusten pitäisi kohdistua niihin työpaikkoihin, joissa asiat eivät ole kunnossa. Näin voitaisiin parhaiten vaikuttaa siihen, että työelämän laatu paranee käyntien myötä.
– On resurssien tuhlausta käydä ns. hyvillä työpaikoilla, joista tiedetään jo etukäteen, että asiat ovat kunnossa. Osassa aluehallintovirastoja tällaisia nollakäyntejä on aika paljon.
Antila kiristäisi myös sanktioita, vaikka ne koskettavat vain pientä vähemmistöä työnantajista.
– Sanktiot eivät ole työsuojelutoiminnassa pääpointti, mutta osa yrityksistä käyttää nykytilannetta tietoisesti hyväksi. Näissä yrityksissä kyse on yleensä törkeistä laiminlyönneistä, jotka uhkaavat työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.
Hyvä brändi, mutta piilossa
Työmarkkinajärjestöt ovat kantaneet huolta siitä, että työsuojelusta vastaavia tarkastajia on vaikea tavoittaa ja asiakkaita helposti pompotellaan tarkastajalta toiselle. Asiakasyhteydenottojen määrä laski voimakkaasti sen jälkeen kun aluehallintovirastot vuonna 2010 perustettiin. Viime vuosina yhteydenotot ovat lisääntyneet, mutta ne eivät ole palanneet aiemmalle tasolle.
– Työsuojelu on hyvä brändi, se ei saisi olla työntekijöiltä piilossa ja vaikeasti tavoitettavissa, Antila sanoo ja korostaa, että kyse on myös ihmisten oikeusturvasta ja viranomaisten toiminnan luotettavuudesta.
Työmarkkinajärjestöt ovat ehdottaneet työsuojeluun valtakunnallista ”hätänumeroa”, johon vastaisi ihminen, joka aina myös alkaisi hoitaa yhteydenottajan asiaa eteenpäin.
Alueelliset erot liian suuria
Aluehallintovirastot ovat viranomaisia ja toisistaan riippumattomia. Virastot toimivat eri tavalla ja tekevät samoistakin asioista toisistaan poikkeavia päätöksiä. Työntekijät ja yritykset saavat erilaista kohtelua asuin- ja sijaintipaikasta riippuen.
– Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tilanne on kestämätön, Juha Antila sanoo.
Palkansaajajärjestöt ovat kiinnittäneet työsuojelun alueellisiin eroihin huomiota ja pyrkineet vaikuttamaan siihen, että virastojen käytännöt yhdenmukaistuisivat. Nyt aluehallintovirastot päättävät itsenäisesti muun muassa tarkastustoiminnan painopisteistä.
– Virastojen itsenäinen asema haittaa resurssien ja erityisosaamisen tehokasta hyödyntämistä.
Antilan mielestä työsuojelu pitäisi keskittää valtakunnallisesti yhteen paikkaan samaan tapaan kuin tilaajavastuutarkastukset, joista vastaa koko maan osalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Työsuojelun irrottaminen aluehallintovirastoista edellyttää poliittista päätöstä ja samalla koko aluehallinnon nykyisen järjestelmän mielekkyyden pohtimista. Viisi vuotta sitten tehty uudistus ei ole vähentänyt aluehallinnon kustannuksia kuten etukäteen arvioitiin. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aluehallinnon toiminta säilytetään ennallaan.
Pirjo Pajunen