Työsulun käyttö Suomessa harvinaista
Teollisuudessa työsulkuja ei ole ollut vuosikymmeniin
Suomessa työnantajat ovat käyttäneet työsulkua suhteellisen harvoin. Puunjalostus-, kemian- ja metalliteollisuudessa valtakunnallisia työsulkuja ei ole ollut vuosikymmeniin.
Työsulun käyttö liittyy usein tilanteisiin, joissa on alan lakko tai lakon uhka. Työnantajat saattavat esimerkiksi koko alaa koskevalla työsululla vastata alalla järjestettäviin osalakkoihin. Työsulkua voidaan käyttää myös työntekijäpuolen painostamiseen ennen lakkoa. Metsäteollisuus ry:n 18.5. alkavaksi julistaman työsulun tekee ainutlaatuiseksi paitsi sulun vaikuttavuus, myös sulun käyttötarkoitus: asettamalla paperitehtaat työsulkuun työnantajapuoli pyrkii ajamaan heikenyksiä paperityöntekijöiden työehtoihin.
Työsulussa ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä estetään pääsemästä työhön ja heidän palkanmaksunsa keskeytetään. Kuten lakosta myös työsulusta on ilmoitettava kaksi viikkoa ennakkoon sekä vastapuolelle että valtakunnansovittelijalle.Työsulku on laillinen työtaistelutoimi lakon tapaan silloin, kun alalla ollaan sopimuksettomassa tilassa.
Työnantajan näkökulmasta työsulku on kaksiteräinen miekka. Työsulun tavoitteena on työntekijöiden painostaminen aiheuttamalla heille taloudellista vahinkoa. Työsulku aiheuttaa kuitenkin usein huomattavia taloudellisia menetyksiä myös työnantajille. Osalakkojen, esimerkiksi yhteen työnantajaan kerralla kohdistuvien lakkojen vastatoimena koko alaa koskeva työsulku aiheuttaa taloudellista vahinkoa kaikille alan järjestäytyneille työntekijöille.
Valtakunnallisia työsulkuja on SAK:laisilla aloilla ollut 2000-luvulla vain yksi ennen Metsäteollisuuden 18. toukokuuta alkanutta työsulkua. Vuonna 2000 autoliikenteessä oli viisi päivää kestänyt työsulku. Työsulkuja oli muutamia myös 1990-luvun alkupuolella. Esimerkiksi autoliikenteessä (1991) ja elintarvikealalla (1994) työnantaja käytti työsulkua vastatoimena lakoille. Pankkialan työsulussa (1990) työantajapuoli käytti työsulkua painostustoimena ennen lakkoa.
Rakennusalalla valtakunnallinen työsulku on koettu useamman kerran. Ensimmäinen oli vuonna 1971, ja seuraavat vuosina 1973 ja 1986.
Ennen toista maailmansotaa, erityisesti 1920-luvulla, suomalaiset työnantajat turvautuivat työsulkuihin kohtuullisen usein. Vuosina 1919-1939 työsulkuja oli Suomessa kuitenkin vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Huomattavin oli vuoden 1927 metallin työsulku, josta sukeutui pitkä uuvutustaistelu. Työtaistelu päättyi työnantajien kannalta nolosti, kun hallituksen välityksellä metallityöntekijät saivat palkankorotuksen.