Jukka Nissinen toimi pääluottamusmiehenä Sinebrychoffin tehtaalla SEL:n lakkojen ja ETL:n työsulun aikana vuonna 2010.
Työsulku uhkaa ay-oikeuksia
Työnantaja saa kohdistaa työsulun vain ammattiliiton jäseniin, linjasivat käräjä- ja hovioikeudet. Nyt Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL hakee valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen.
Tapahtui Suomessa vuonna 2010: SEL jätti lakkovaroituksen joihinkin yrityksiin saadakseen alalle uudistetun työehtosopimuksen. Lakko kesti kolme päivää huhtikuun alussa. Huhtikuun lopussa SEL aloitti uuden lakkorupeaman, ja taas lakko kesti kolme päivää. SEL ilmoitti vielä kolmannesta lakkovaroituksesta, joka toteutui viisipäiväisenä toukokuussa 2010.
Toukokuun puolivälissä piti alkaa ennakkovaroituksen mukaan SEL:n ilmoittama totaalilakko, mutta silloinen työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) siirsi sitä kahdella viikolla.
Elintarviketeollisuusliitto ETL vastasi SEL:n toimiin julistamalla työsulun rajoitetusti ensin liha-alan jäsenyrityksiin ja myöhemmin laajensi työsulun koskemaan myös muiden jäsenyritystensä SEL:iin järjestäytyneitä työntekijöitä. Kahdeksi päiväksi ilmoitettu työsulku ei siis koskenut järjestäytymättömiä työntekijöitä.
Työsulun alkamisen jälkeen ETL ilmoitti, että sulku päättyykin yhden päivän jälkeen. Alalle syntyi toukokuun lopussa valtakunnansovittelijan avulla työehtosopimus, eikä SEL:in koko alaa koskeva lakko koskaan alkanut.
Sittemmin SEL:in kuusi jäsentä haastoi ETL:ään kuuluvan työnantajansa käräjäoikeuteen vaatien palkkaa työsulkupäiviltä. Kyseisten henkilöiden työnantaja ei kuulunut SEL:in lakon, vaan ETL:n työsulun piiriin.
Päätös niin käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessakin oli ay-liikkeelle tyrmäävä: työnantaja saa asettaa ammattiyhdistysliikkeen jäsenet eriarvoiseen asemaan verrattuna järjestäytymättömiin. Hyvitystä palkanmenetyksestä ei herunut.
Hämmentävää tulkintaa
SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo, että SEL pyytää nyt valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta (KKO) ay-jäsenyyttä syrjivästä tuomiosta.
– Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset, joihin kuuluu oikeus järjestäytyä ammatillisesti saamatta siitä rangaistusta työelämässä. Suomalainen lainsäädäntö ei näytä yksiselitteisesti tukevan kansainvälisiä säännöksiä.
Rantamaan mukaan työsopimuslakia, yhdenvertaisuuslakia ja perustuslakia ei tulkita siten, että tulkinta tukisi kansalaisten ay-oikeuksia.
– Haluamme saada asialle KKO:n tulkinnan. Jos Suomen lakeja tulkitaan nykykäytännön mukaan, niitä pitää muuttaa vastaamaan sivistysmaiden kansalaisoikeuksia.
Työsopimuslain mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, että kuuluu tai on kuulumatta ammattiyhdistysliikkeeseen. Myöskään työnantajia ei saa syrjiä järjestäytymisen perusteella.
Työsulku kohdistettiin vain järjestäytyneisiin työntekijöihin, mikä herättää paljon kysymyksiä. Hovioikeus perustelee päätöstään sillä, että yhdenvertaisuuslain luettelema syrjintäperusteiden luettelo on tyhjentävä. Se tarkoittaa, että vain luetellut seikat kuuluvat syrjinnän ja siihen kohdistuvan hyvityksen piiriin. Järjestäytymisoikeutta laki ei tunnista.
Yhdenvertaisuuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Lakiehdotuksen mukaan ay-toiminta tulee hyvityksen piiriin.
Ilmoitusvelvollisuus ontuu
Kolmas ulottuvuus SEL-ETL -tapauksessa on työriitalain noudattaminen.
Työmarkkinakäytäntöä on ollut vuosikymmenet, että osapuolet ilmoittavat kaksi viikkoa ennen työtaisteluaikeistaan sekä valtakunnansovittelijalle että vastapuolelle. Tässä tapauksessa Elintarviketeollisuusliitto päätti yhden työsulkupäivän jälkeen, että homma lopetetaan. Viranomaisille ja vastapuolelle oli ilmoitettu kahdesta päivästä.
Kun työtaistelutoimi on alkanut, sen keston muuttaminen tarvitsee vastapuolen suostumuksen.
– Palkansaajapuolen on ilmoitettava lakon laajentamisesta tai supistamisesta kaksi viikkoa ennen toimiin ryhtymistä. Saman säännön luulisi koskevan myös työnantajan työtaistelutoimia, Erkki Rantamaa pähkäilee.
Ilmoitusvelvollisuus puolin ja toisin mahdollistaa vastapuolen valmistautumisen tuleviin koitoksiin. Tosin suomalainen kahden viikon ennakkoilmoitusaika on todella pitkä verrattuna länsieurooppalaiseen käytäntöön.
Työnantajien työtaisteluinto eli työsulut ovat tilastojen mukaan yleistyneet. Kuuluisin työsulku oli vuonna 2005, jolloin Metsäteollisuuden työnantajaliitto esti Paperiliiton jäseniä menemästä töihin 44 päivän ajan.
Leena Seretin