Saha- ja vaneriteollisuuden työsulku kestää kuusi päivää. Kuva Marjaana Malkamäki.
Työsulku on työnantajan lakko
Työsulku on työnantajan käyttämä työtaistelukeino, jonka avulla työnantaja ajaa omia sopimustavoitteitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Julkisessa keskustelussa lakko ja työsulku menevät helposti sekaisin.
Tänään alkoi osassa saha- ja vaneriteollisuuden yrityksiä Metsäteollisuuden julistama työsulku. Sulku kestää kuusi päivää ja päättyy 18. joulukuuta.
Työsulku tarkoittaa käytännössä sitä, että sen piirissä olevien työntekijöiden työskentely keskeytyy, eivätkä he saa palkkaa kyseiseltä ajalta. Palkanmaksun lopettamisella pyritään painostamaan työntekijöitä edustavaa liittoa hyväksymään työnantajapuolen esittämät sopimusehdot.
Työsululla on usein heijastusvaikutuksia, jolloin jonkin toisen henkilöstöryhmän tai lähellä olevan toimialan henkilöstö ns. jalkautetaan, eli heidänkin työskentelynsä estyy ja palkanmaksu lakkaa, vaikka he eivät ole riidan osapuoli.
Työsululla on taloudellisia vaikutuksia yrityksille. Metsäteollisuuden mukaan tänään alkaneen työsulun välittömät taloudelliset tappiot ovat noin 60 miljoonaa euroa.
– Suoraan he eivät tätä ilmoita, mutta jos samojen yritysten lakon vaikutukset ovat 10 miljoonaa päivässä, on helppo laskea työsulkupäivien kustannus yhteen, sanoo SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.
Lakkojen yhteydessä puhutaan mielellään mainehaitoista ja Kokon mukaan niistä on syytä puhua myös työsulkujen yhteydessä.
– Ulkomaiselle yritykselle ei ole sijoittumisen kannalta yhdentekevää, mikäli työsulut yleistyvät suomalaisissa työmarkkinaneuvotteluissa ja -käytännöissä.
Työnantajan logiikka ontuu
Nyt käsillä oleva riita pohjaa kilpailukykysopimukseen ja sen sisältämään 24 työtunnin lisäämiseen. Työntekijäpuoli on esittänyt niiden poistamista Metsäteollisuuden työehtosopimuksesta, mutta työnantaja haluaa pitää niistä kiinni.
– Työnantaja käy muun muassa sosiaalisessa mediassa kampanjaa, jonka mukaan näillä ylimääräisillä tunneilla olisi suuri merkitys alan yritysten kilpailukyvylle.
Riita on periaatteellinen, sillä 24 kiky-tunnilla ei ole Kokon mukaan todellisuudessa merkitystä.
– Työsulun takia alan yritykset ovat valmiita menettämään periaatteessa 48 tunnin työpanoksen, saadakseen siitä vain puolet takaisin. Ei kuulosta kovin loogiselta.
Onko oikein kohdistaa työsulku vain ammattiliiton jäseniin?
Viime vuosina on yleistynyt tapa rajata työsulku vain ammattiliiton jäseniin. Metsäteollisuuden tapauksessa sulku ja palkanmaksun lopettaminen koskee vain kyseisissä yrityksissä työskenteleviä Teollisuusliiton jäseniä. SAK:n näkemyksen mukaan työsulun kohdistaminen näin on loukkaus ammatillista järjestäytymistä vastaan.
– Voidaan perustellusti kysyä, onko oikein kohdistaa työsulku vain ammattiliiton jäseniin.
Kokko huomauttaa, että työsulkuun suhtaudutaan eri maissa eri tavalla. EU-maista muun muassa Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa työnantajien työsulku on kielletty. Tähän ratkaisuun on päädytty, koska työsulkuoikeuden rajaamisella osapuolet on haluttu saattaa tasavertaisempaan neuvotteluasemaan.
– Tasavertaiset osapuolet tekevät työmarkkinoilla tasapainoisia sopimuksia. Toivottavasti näin tapahtuu syksyn ja tulevan talven aikana myös meillä.