Työsuhteen muoto vaikuttaa työterveyshuollon ja työsuojelun toteutumiseen

SAK:n työympäristosihteeri Raili Perimäki:

Vaikka työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto kaikille työntekijöille työsuhdemuodosta riippumatta, jäävät epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työmarkkinaosapuolten tuoreen raportin mukaan usein työterveyshuollon ulkopuolelle. Osa- ja määräaikaista työtä tekevät kuuluvat vakituisia työntekijöitä harvemmin vapaaehtoisen sairaanhoidon piiriin ja heidän kohdallaan lakisääteinen työterveyshuolto ja terveyden seuranta ei toteudu.

Työterveyshuollon järjestämiseen vaikuttaa työsuhteen laadun lisäksi toimiala ja yrityksen koko. Eroja on myös alueellisesti. Itä-Suomessa ja Lapissa ei ole resurssipulan takia riittävästi palveluja tarjolla.

– Työsopimuslain mukainen tasapuolisuusperiaate ei toteudu, sanoo SAK:ta työmarkkinaosapuolten yhteisessä työryhmässä edustanut työympäristösihteeri Raili Perimäki.

Työmarkkinaosapuolet saivat syyskuun alussa valmiiksi raporttinsa työsuojelun ja työterveyshuollon edistämisestä. Osana viimeisintä tulopoliittista sopimusta perustettu työryhmä selvitti vuoro- ja jaksotyöntekijöiden terveysriskejä sekä osa- ja määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon kattavuutta.

Työryhmä oli yksimielinen siitä, että vuoro- ja jaksotyön terveysriskeistä on tieteellistä näyttöä, ja että nämä riskit on huomioitava työpaikoilla terveyshuollon selvityksissä ja terveysriskien seurannassa. Työpaikoille tarvitaan myös tietoa ja ohjeistusta työajoista ja kuormitustekijöistä.

Myös vuokratyöntekijöiden kohdalla laki velvoittaa työnantajia työterveyshuollon järjestämiseen, mutta käytännössä työterveyshuollon toteutuminen on raportin mukaan vähäistä. Työhöntulotarkastukset ja lakisääteiset terveystarkastukset jäävät lyhyissä työsuhteissa usein tekemättä. Työryhmän mukaan vuokratyöhön voitaisiin osittain soveltaa rakennusalalla käytössä olevaa mallia. Kyseessä on työntekijäkohtainen atk-pohjainen seurantajärjestelmä.

Työryhmän raportti korostaa työpaikkaselvityksen merkitystä. Osa- ja määräaikaisten työntekijöiden sekä vuokra- ja jaksotyön riskit tulee kirjata erillisenä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työryhmän mukaan valtioneuvoston vuoden alussa laatiman periaatepäätöksen mukaisiin toimenpiteisiin pitää ryhtyä pikaisesti. Nämä pitävät sisällään työterveyshuollon koulutuksen lisäämisen, erityisryhmien huomioimisen ja Kelan korvausjärjestelmän kehittämisen.

Työryhmän johtopäätökset ja suositukset vastaavat SAK:n tavoitteita. Perimäki on tyytyväinen siihen, että vaikkei käytännön ratkaisuja vielä löydetty, ovat osapuolet nyt yhtä mieltä ongelmista. SAK:n mukaan epäkohtiin pitäisi puuttua myös lainsäädäntöä täsmentämällä ja ohjeistamalla. Lisäksi tulisi lisätä tietoisuutta työnantajan velvollisuuksista ja työntekijöiden oikeuksista sekä kehittää valvontaa.