Työsopimuslaki läpäisi presidentin esittelyn
TES:n yleissitovuus vahvistuu
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton vastaavan lakimiehen Timo Rädyn mukaan uusi työsopimuslaki vahvistaa työehtosopimusten yleissitovuutta. Räty arvioi uuden lain lopettavan ennen pitkään kiistat esimerkiksi kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Asia on ollut viime vuosina useaan otteeseen tuomioistuinten käsittelyssä.
– AKT:n sopimus on jo nykylainkin mukaan yleissitova työehtosopimus. Lakiuudistus tekee asian kuitenkin entistä selkeämmäksi, Räty arvioi.
Uusi työsopimuslaki hyväksyttiin viime perjantaina presidentin esittelyssä. Voimaan laki astuu kesäkuun alussa.
Rädyn mukaan uusi laki palauttaa yleissitovuuden tulkinnan lähemmäksi lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta.
– Korkein oikeus erehtyi vuonna 1974 ottamaan tulkintaansa 50 prosentin säännön, joka ei perustu lakiin. 50 prosentin sääntö keksittiin Saksan vastaavasta laista ja sieltä se tuli suomalaiseen tulkintakäytäntöön.
Korkeimman oikeuden ottaman tulkinnan mukaan työehtosopimus on yleissitova, jos noin puolet alalla työskentelee työnantajaliittoon järjestäytyneiden yritysten palveluksessa. Yleissitovan sopimuksen palkka-, vuosiloma- ja muut määräykset koskevat kaikkia alalla työskenteleviä, myös järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa työskenteleviä.
– Lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus oli, että alan edustavin sopimus on yleissitova. Se toteutuu uudessa laissa sitä kautta, että 50 prosentin ohella yleissitovuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös muita kriteereitä. Näitä ovat alan vakiintunut sopimuskäytäntö sekä työnantajien ja työntekijöiden järjestäytymisaste.
Erityisesti kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta pyrittiin murtamaan tuomioistuimissa ja asia on poikinut monia hankalia lakijuttuja, joissa Räty on edustanut AKT:tä. Vastapuolelta löytyi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston virkamiehiä, jotka kävivät todistelemassa yleissitovuutta vastaan.
AKT pystyi laskelmilla osoittamaan helposti työehtosopimuksen nykyisen yleissitovuuden. Hankalampaa sen sijaan oli osoittaa aukottomasti sopimuksen olleen yleissitova, jos kiista koski työntekijän palkkasaatavia esimerkiksi vuodelta 1991. Pitkiksi venähtäneissä prosesseissa alioikeudet ratkaisivat asian yleensä työntekijän etuja vastaan. Kuitenkin myös toisenlaista oikeuskäytäntöä syntyi, jossa työnantaja on velvoitettu maksamaan alan työehtosopimukseen perustuvia palkkasaatavia.
Oikeuskäytännön sekavuus liittyi siihen, että 50 prosentin säännöstä johdettujen laskelmien pohja oli epämääräinen. Pohjana on käytetty tilastokeskuksen lukuja, jotka soveltuvat asiaan huonosti. Tilastokeskuksen laskelmat eivät mene yksiin kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalan kanssa ja alalle kirjautuu enemmän työntekijöitä, kuin siellä todellisuudessa on.
– Oikeudenkäyntejä vielä vireillä jonkun verran ja uusiakin saattaa vielä nousta. Ne koskevat saatavia ennen uuden lain voimaantuloa ja niissä pelataan vanha lain mukaan, Räty toteaa.
UP/Kari Leppänen