Työsopimuslain uudistusta ei pidä poliittisin perustein murentaa (14.5.2000)

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mukaan työsopimuslaki on uudistettava myös yleissitovuussäädöksien osalta komitean esittämässä muodossa. SAK:n mukaan komitean esitys on pitkän ja vaikean valmistelun kautta saavutettu kompromissi.

– SAK otti vastuuta, teki kompromisseja ja pyrki siihen, että valmistellaan laajalla yhteisymmärryksellä esitys, joka luo turvallisen ja vaivattoman pohjan hallituksen ja eduskunnan päätöksille. Nyt on hallituksen vuoro vastata luottamuksella luottamukseen, puheenjohtaja Ihalainen totesi Metallityöväen Liiton liittokokouksessa Tampereella tänään.

Ihalaisen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että kaikki hallituspuolueet eivät annakaan arvoa tehdylle työlle, vaan ajavat sellaisen yrittäjäjärjestön asiaa, jonka tavoitteena on korostaa työnantajien työmarkkinapoliittista järjestäytymättömyyttä ja murtaa työehtosopimusjärjestelmän vähimmäisehtosuojaa. Varsinaiset sopimuksia tekevät ja työmarkkinavastuuta kantavat työnantajajärjestöthän ovat Ihalaisen mukaan olleet mm. yleissitovuutta koskevissa asioissa ay-liikkeen kanssa samalla linjalla ja tukeneet komitean esittämiä uudistuksia.

– Jos näin isoissa asioissa lähdetään vain poliittisin ja järjestöpoliittisin perustein murentamaan tehtyä esityskokonaisuutta, johtaa se vakavaan luottamuspulaan hallituksen ja SAK:laisen ay-liikkeen välillä, Ihalainen painotti.

– Sopimusten yleissitovuuden periaatteen merkitys niin työntekijöille kuin suomalaisille yrittäjillekin korostuu EU:n laajentumisen jälkeenkin, kun lainsäädäntömme mukaan ulkomaisten yrittäjien ja tänne tuleviin työntekijöihin tulee noudattaa suomalaisia työehtoja eikä sallia työvoiman polkumyyntiä. Jos työehtosopimukset eivät olisi yleissitovia, tulisi työehtoihin harmaan talouden laajentumista ruokkiva aukko. Tällainen kehitys ei olisi yhteiskunnan, ei yrittäjien puhumattakaan työntekijöiden edun mukaista, Ihalainen sanoi.

Ihalainen arvioi puheessaan myös seuraavan sopimuskierroksen näkymiä ja piti selvänä, että juuri Metalliliiton linjavalinnoilla on suuri merkitys seuraavan sopimuskierroksen reitti- ja sisältövalintoihin.

– Yhteiseen pidempiaikaiseen tulopoliittiseen ratkaisuun palaamisella on vankkoja talouteen, työllisyyteen ja oikeudenmukaiseen tulojakoon vaikuttavia perusteita. Mikäli joudumme päätymään toistamiseen liittokohtaisen sopimuskierroksen tielle, takeita yhteisvastuullisen ja tasaisen ostovoimakehityksen varmistamisesta ei ole näköpiirissä. Saattaa käydä niin, ettei synnykään tilannetta, jossa yli 90 prosenttia palkansaajista saa turvan Metallin avaamasta sopimuslinjasta. Palaaminen vanhaan palkka-palkka- ja siitä seuraavaan inflaatiokierteeseen on riski niin työllisyydelle kuin tasaiselle ostovoimakehitykselle, Ihalainen painotti.