Työperusteisuus maahanmuuttopolitiikan peruslinjaksi
Maahanmuuttopolitiikan peruslinjana Suomessa tulisi jatkossa olla työperusteisuuden vahvistaminen. SAK korostaa, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle myönteinen asia, mutta sen lisäämisessä on edettävä hallitusti. Olennaista on varmistaa tulijoiden oikeudenmukainen kohtelu ja se, ettei Suomen työmarkkinoille muodostu kahden kerroksen väkeä. Tärkeää on myös suvaitsevaisuuden edistäminen suomalaisessa työelämässä.
SAK:n mielestä Rauno Saaren työryhmän luonnos muodostaa varsin hyvän pohjan maahanmuuttopoliittiselle ohjelmalle. Luonnoksesta antamassaan lausunnossa SAK pitää luonnoksen peruslinjauksia oikeina, mutta kritisoi ehdotusta mm. yleisluontoisuudesta.
Työikäisten määrän radikaali vähentyminen lähivuosina merkitsee tarvetta harkita myös maahanmuuton edistämistä. Tähän mennessä kuitenkin vain noin joka kymmenes maahanmuuttaja on tullut Suomeen nimenomaan töihin. SAK korostaakin, ettei maahanmuuton lisääminen voi olla pääasiallinen ratkaisu Suomen työllisyyshaasteisiin. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä vain 43 prosenttia. Suoraan avoimille työmarkkinoille on sijoittunut vain reilu kymmenesosa. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien nykyistä parempi työllistäminen onkin kiireellinen tehtävä. Ohjelmaluonnokseen sisältyykin tärkeä linjaus, ettei maahanmuuttopolitiikka saa heikentää Suomessa asuvien työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä.
Rajat ylittävään työskentelyyn omat politiikkalinjauksensa
SAK pitää ohjelmaehdotuksen yhtenä heikkoutena, että siinä käsitellään liian vähän ulkomaisen työvoiman tilapäistä työskentelyä Suomessa. Jo nyt Suomessa työskentelee vuosittain tilapäisesti kymmeniä tuhansia henkilöitä. Juuri tilapäiseen työskentelyyn liittyy monesti alipalkkausta, työsyrjintää ja harmaata taloutta. Keskusrikospoliisin ja ammattiliittojen kokemukset osoittavat, että rajat ylittävä työskentely toisinaan kytkeytyy jopa kovaan talousrikollisuuteen. Tilapäinen työskentely tarvitsisikin SAK:n mielestä oman politiikkalinjauksesta ja toimenpidesuosituksensa ohjelmaan. Mm. nykyisen 35 prosentin lähdeverokohtelun tarkoituksenmukaisuus tulisi arvioida: nykyinen tasaveromalli ei välttämättä ole perusteltu sovellettavaksi niin Nokian ulkomaalaisiin asiantuntijoihin kuin Suonenjoen mansikanpoimijoihin. SAK ehdottaa selvitettäväksi myös mm. voitaisiinko ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa parantaa ulottamalla suomalainen palkkaturvajärjestelmä myös heihin.
Saaren työryhmän ehdotuksessa pohditaan maahanmuuton kustannuksia vain hyvin yleisellä tasolla. SAK muistuttaa, että tähänastinen maahanmuutto on merkinnyt ensimmäisten kuuden vuoden ajan yhteiskunnalle enemmän menoja kuin tuloja. SAK:n mielestä lähtökohdaksi on asetettava, että maahanmuutto vahvistaa huoltosuhdetta Suomessa, ei heikennä sitä. Olennaista on myös tasapaino kustannusten jakamisessa: ei ole järkevää, että kaikki kustannukset lankeavat valtiolle ja kunnille ja välittömät hyödyt yrityksille. Ohjelmassa olisi SAK:n mielestä pitänyt selkeämmin korostaa työnantajien vastuuta rekrytoinnista. Ulkomaisesta työvoimasta kiinnostuneiden yritysten on myös oltava mukana rahoituksessa, esimerkiksi kieliopetuksen järjestämisessä.
Ulkomaalaishallintoa virtaviivaistettava
SAK pitää myönteisenä työryhmän esitystä työlupa-asioiden keskittämisestä ja virtaviivaistamisesta. Lausunnossaan SAK kuitenkin korostaa tarvetta koko ulkomaalaisasioiden hallinnon virtaviivaistamiseen. SAK:n mielestä ulkomaalais- ja maahanmuuttoasioiden keskittämistä eräiden muiden Pohjoismaiden tapaan on harkittava viimeistään seuraavaa hallitusohjelmaa valmisteltaessa. SAK korostaa, että hallintoa uudistettaessa on huolehdittava, että esimerkiksi työsuhteessa noudatettavat työehdot ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteensa sekä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat kyetään selvittämään luotettavasti. Harmaata taloutta ja ulkomaisen pimeän työvoiman käyttöä estäisi myös mm. ulkomaalaisten työnantajien velvollisuus rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin.
Lausunnossa korostetaan, ettei nykyisestä työvoiman saatavuusharkinnasta voida laajamittaisen työttömyyden jatkuessa luopua. Myös voimassaolevassa tupossa valmisteltaviksi sovituilla tilaajavastuun ja ammattiliittojen kanneoikeuden toteutumisella on olennainen merkitys ay-liikkeen suhtautumisessa saatavuusharkintaan. Näissä hankkeissa eteneminen on olennaista myös kun SAK määrittelee kantansa työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymäajoista luopumiseen.
SAK suhtautuu varauksella luonnoksen ehdotukseen kolmansien maiden kansalaisille myönnettävistä kolmen kuukauden &#;8221työnhakuviisumeista”. Saksan kokemukset löyhästä viisumipolitiikasta eivät puolla viisumien myöntämistä ilman etukäteen tiedossa olevaa työpaikkaa. Muiden maiden kokemukset tulisikin selvittää, ennen kuin ehdotusta harkitaan toteutettavaksi Suomessa. SAK pitää myös tärkeänä, että EU:n sisäisestä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta kerätään kokemuksia ennen kuin vastaava työnhakumahdollisuus avataan EU:n ulkopuolelle.
Nollatoleranssi syrjintään työelämässä
SAK pitää tärkeänä, että esityksessä korostetaan monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden merkitystä työyhteisöissä. SAK pitää hyvänä ohjelman esitystä ”nollatoleranssista” rasismin ja etniseen alkuperään liittyvän syrjinnän ehkäisemisessä ja sitoutuu edistämään päämäärää omassa toiminnassaan. Puheenjohtaja Lauri Ihalainen esitti SAK:n kevätvaltuustossa EK:lle yhteisten maahanmuuttopoliittisten linjausten valmistelua. Tällä epäilemättä olisi myönteinen vaikutus asenneilmastoon. SAK uudistaa ehdotuksensa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun käynnistämisestä maahanmuuttopolitiikasta.
SAK pitää arvokkaana, että ohjelmaluonnosta valmistellut Rauno Saaren työryhmä on työnsä kuluessa kuullut myös työmarkkinajärjestöjä. Järjestö korostaa, että varsinainen toimeenpano-ohjelma, kuten muutkin työmarkkinoita koskevat maahanmuuttopolitiikan linjaukset, on valmisteltava kolmikantaisesti.
Lisätietoja
- Apulaisjohtaja Matti Viialainen, puh. 040 760 6250
- Koordinaattori-suunnittelija Auli Korhonen (Perehdyttämällä monikulttuuriseen työyhteisöön Petmo –hanke), puh. 040 541 4510
SAK:n lausunto työryhmän ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi (pdf)