Anu-Tuija Lehto
Työntekijöiden kaltoin kohtelu jää usein tunnistamatta
Suomessa ei tunnisteta työntekijöiden kaltoin kohtelua, pakkotyötä ja ihmiskauppaa riittävän hyvin, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi eilen torstaina kaksi miestä työperäisestä ihmiskaupasta.
Ihmiskauppaepäilyt ja ihmiskaupasta annetut tuomiot ovat tasaisesti lisääntyneet Suomessa viime vuosina. Anu-Tuija Lehdon mukaan tietoisuus asiasta on lisääntynyt ja myös lainsäädäntöä on muutettu.
Itä-Suomen hovioikeuden mukaan tuomion saaneet miehet olivat syyllistyneet ihmiskauppaan huijaamalla turkkilaisen miehen Suomeen lupaamalla hänelle osuuden pitseriasta. Tosiasiassa turkkilaismies joutui asumaan pitserian kellarissa ja työskentelemään pitkiä päivä palkatta. Tuomiosta kertoi Yle.
Ammattiliittojen tiedossa on useita tapauksia, joissa erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä on kohdeltu kaltoin. Liittojen on vaikea puuttua tapauksiin, sillä kaltoin kohdellut työntekijät eivät usein ole ammattiliittojen jäseniä eivätkä he uskalla kertoa kohtelustaan.
– Moni tapaus jää valitettavasti piiloon. Ammattiliitot ovat kuitenkin olleet aktiivisia ja puuttuneet tietoonsa tulleisiin tapauksiin.
Ihmiskauppaa, pakkotyötä ja kiskonnan tapaista työsyrjintää voi epäillä, jos työntekijä ei esimerkiksi kerro itsestään mitään, on aina töissä eikä tiedä työaikaansa tai palkkaansa.
– Pakkotyö ja ihmiskauppa ovat niin kauhistuttavia asioita, että niihin pitää kiinnittää huomiota, jotta ilmiö ei yleistyisi tämän enempää, Anu-Tuija Lehto sanoo.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli vuonna 2013 noin sata asiakasta. Valtaosassa tapauksista oli kyse työperäisestä ihmiskaupasta. Näiden merkkien perusteella voit epäillä ihmiskauppaa.
Lue SAK:n Palkkatyöläisestä 2/2014 työntekijöiden kaltoin kohtelusta Suomessa.