Työntekijän perusoikeudet eivät ole tänäkään päivänä itsestäänselvyys, arvioi ILOn pääjohtajan erityisneuvonantaja Kari Tapiola.
Työntekijän perusoikeudet eivät ole itsestäänselvyys
– Olemme tilanteessa, jossa kansainvälisiä normeja ollaan kääntämässä päälaelleen. Monissa maissa työelämän minimityöehdoista ollaan tekemässä maksimeja ja niistäkin sitten vielä poiketaan alaspäin, kertoo ILOn pääjohtajan erityisneuvonantaja Kari Tapiola.
ILO, Kansainvälinen työjärjestö saa neuvotella ja muistuttaa muistuttamasta päästyään eri maita siitä, että ILOn perusoikeuksista pitäisi pitää kiinni. Koko ajan tulee esiin uusia ongelmia.
Georgian työlainsäädäntöä on joitakin vuosia sitten uudistettu siten, että työntekijöillä ei ole minkäänlaista todellista irtisanomissuojaa, mikä kohdistui varsinkin ay-aktiiveihin. Georgian ay-liike pakotettiin todelliseen henkiinjäämistaisteluun.
1990-luvulla kauhisteltiin Uuden-Seelannin mallia, mutta Georgian malli vietiin vieläkin pidemmälle. Viime lokakuussa pidettyjen vaalien valtaan tuoma hallitus on kuitenkin muuttanut linjaa, ja työlainsäädäntöä ollaan nyt korjaamassa yhdessä ILOn asiantuntijoiden kanssa.
– Hälyttävää kuitenkin on, että Georgian mallia on jo oltu kopioimassa Kirgisiassa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella, ja sitä on myös harkittu Mongoliassa, Tapiola kertoo.
Eikä työelämän vähimmäisehtojen noudattamatta jättämisessä tarvitse mennä kovinkaan kauas. Euroopan talouskriisi on näyttänyt nurjan puolensa. Kreikassa ei ole paljoa neuvoteltu työmarkkinajärjestöjen kanssa, kun maassa on tehty yksipuolisia päätöksiä työehtoihin. Italiassa ja Espanjassa on samanlaisia hankkeita. Kuitenkin monissa Euroopan maissa on neuvotellen päästy sopuun leikkauksista.
– Vaikka välillä aina kysytäänkin, tarvitaanko ILOa enää, niin työntekijöiden perusoikeuksista huolehtimisessa on edelleen töitä, muistuttaa Kari Tapiola.
Aino Pietarinen