Työntekijälle oikeus sairauden ja kuntoutuksen ajalta neljän viikon vuosilomaan

Vuosilomalakiin lisätään oikeus neljän viikon palkalliseen lomaan sairauden ja lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta. Euroopan unionin tuomiot ovat edellyttäneet Suomelta lakimuutosta jo useamman vuoden ajan.

– On hienoa, että muutos vihdoin tehdään, kertoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Vaikka työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän lakiesitys on askel oikeaan suuntaan, ei siihen kuitenkaan sellaisenaan voida olla täysin tyytyväisiä.

– SAK esitti, että lomaa voisi enimmillään kertyä viisi viikkoa. Neljän viikon katto murentaa vuosilomalain mukaista viiden viikon lomaoikeutta, Lehto toteaa.

SAK:n mukaan lakiesitys ei täytä EU-direktiivin velvoitteita. Direktiivin mukaan työntekijälle pitää vuosiloman ajalta maksaa palkkaa eikä korvausta.

Työ- ja elinkeinoministeriön esitys tarkoittaa sitä, että siltä osin kuin lomakertymä jää alle neljän viikon, kyse olisi lisäpäivistä, joilta vuosilomapalkan sijasta maksettaisiin korvausta.

– Korvaus ei kerryttäisi uutta lomaa. Myös eläkkeen kertyminen on epäselvää, koska eläkettä ei yleensä kerry korvauksesta, Lehto kertoo.

Lehdon mukaan Suomessa on viivytelty vuosia EU:n oikeuskäytännön voimaan saattamiseksi.

– Viivytyksen tuloksena työnantajat ovat säästäneet 150 miljoonaa, jos työ- ja elinkeinoministeriön laskelmat pitävät paikkansa, Lehto sanoo.

Alun perin tarkoitus oli uudistaa vuosilomalaki kokonaisuudessaan. Kokonaisuudistusta ei kuitenkaan saatu aikaan Elinkeinoelämän keskusliiton vastustuksen takia.

SAK esitti vuosilomatyöryhmässä, että kaikille työntekijöille kertyisi sama määrä lomaa. Tällä olisi parannettu pätkätyötä tekevien asemaa. 

Uuden vuosilomalain on määrä tulla voimaan 1. huhtikuuta 2019.