Työnantajan vastuuta työntekijöistä lisättävä
Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tuntuva lisäsatsaus
Tulevan hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat SAK:n mielestä työllisyyden parantaminen ja suureen sukupolvenvaihdokseen varautuminen. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden pudottaminen asetettuihin tavoitteisiin vaatii laajaa toimenpideohjelmaa. Parempaan työllisyyteen päästään pitämällä yllä talouskasvua, parantamalla yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä sekä jatkamalla yhteistyöhön perustuvaa Suomen mallia. Aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat on nostettava pohjoismaiselle tasolle ja aktiivitoimenpiteissä olevien työttömien työnhakijoiden osuus 20 prosentista 40 prosenttiin.
Hallitusohjelmatavoitteissaan SAK:n lähtökohtana on, että uusi hallitus sitoutuu vuosille 2003-2004 solmittuun tulopoliittiseen sopimukseen, kehittää työelämää kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaperiaatetta noudattaen sekä kunnioittaa kaikessa toiminnassaan työntekijöiden perusoikeuksia, kuten järjestäytymis-, neuvottelu- ja työtaisteluoikeutta.
SAK edellyttää myös, että hallitus sitoutuu kolmikantaisesti sovitun työeläkeuudistuksen toteuttamiseen eikä lähde toteuttamaan uusia muutoksia eläke- ja työttömyysturvan ikärajoihin, kestoihin tai tasoihin. SAK korostaa, että ansiosidonnaisista etuuksista (työttömyysturva, työeläkkeet ja sairaus- ja vanhempainpäivärahat) ja niiden rahoituksesta on päätettävä työmarkkinaosapuolten sopimusten pohjalta. Palkansaajien kokonaismaksurasitusta ei pidä lisätä. Ikärakenteen muutoksiin on varauduttava työeläkerahastointia lisäämällä.
Yhteinen ohjelma sukupolvenvaihdokseen
Työllisyyden ohella myös sukupolvenvaihdoksen hoitaminen hallitusti edellyttää laajaa yhteistyötä ja kokoavaa tarkastelua tulevassa hallitusohjelmassa. SAK esittää, että hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa hallittuun sukupolvenvaihdokseen tähtäävän toimenpideohjelman.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen on hallituskauden keskeinen tavoite. Toisen asteen koulutusta koskeva lainsäädäntö on yhtenäistettävä. Aikuisväestön koulutustason kohottamisohjelmaa on jatkettava niin, että vuosittain ammatilliseen koulutukseen voi osallistua vähintään 10 000 opiskelijaa ja muihin opintoihin vähintään 2 000 opiskelijaa. Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja on lisättävä ja koulutustukien ehtoja parannettava. Osa-aikatyön ja koulutuksen yhdistämistä tulisi SAK:n mielestä selvittää kolmikantaisesti.
Vaalikaudella tarvitaan myös osaamisen, sosiaaliturvan ja palvelujen kehittämistä, nykyistä parempia mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi sekä turvallisuuden vahvistamista työelämässä.
Määräaikaisissa palvelusuhteissa olevien asemaa on SAK:n mielestä parannettava mm. estämällä määräaikaisten työsopimusten keinotteleva käyttö. Työnantajien vastuuta on lisättävä muutostilanteisiin liittyvissä irtisanomisissa ja lomautuksissa lähemmäksi eurooppalaista käytäntöä. Työnantajien vastuuta on lisättävä myös mm. kilpailuttamistilanteissa ja alihankintaketjuissa. SAK esittää, että hallitus valmistelee ja toteuttaa kolmikantaisen yhteiskunnallisen vastuun ohjelman yhdessä työnantajatahojen ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
SAK lisäisi työnantajien vastuuta työntekijöiden osaamisen jatkuvasta kehittämisestä ja henkilöstökoulutuksen tasapuolisemmasta jakautumisesta. Työpaikan muutostilanteissa työnantajien tulisi tukea koulutuksella työntekijöiden mahdollisuuksia sopeutua muutoksiin ja työllistyä.
Yhteistoimintalakia puolestaan tulisi uudistaa koskemaan mm. työn sisältöä ja organisointia, henkilöstön osaamista ja jaksamista sekä yleisemminkin työyhteisöjen kehittämistä. Osallistumisjärjestelmiä tulisi laajentaa yritys- ja liikkeenjohdollisiin ja tuotannollisiin kysymyksiin.
SAK edellyttää, että hallitus luo edellytyksiä työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita toteuttaville työaikaratkaisuille, joissa perheiden tarpeet ja lasten etu otetaan entistä paremmin huomioon. Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille tulisi asteittain toteuttaa mahdollisuus lyhyempään työaikaan. Lapsen sairastumisesta aiheutuvasta tilapäisestä hoitovapaasta työnantajille aiheutuvat kustannukset tulisi selvittää ja kehittää malli niiden tasaamiseksi mies- ja naisvaltaisten alojen välillä.
EU:n laajentumisen vaikutukset ennakoitava
Vaalikauden keskeisiä kysymyksiä on myös EU:n laajentuminen ja ulkomaalaisten työntekijöiden työehdoilla keinottelun ehkäiseminen. Edellisessä eduskunnassa rauennut ulkomaalaislakia koskeva lakiesitys on SAK:n mielestä annettava välittömästi uuden eduskunnan käsiteltäväksi ja laki on saatettava voimaan ensi vuoden alusta. Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskevat säännökset on uudistettava EU:n laajeneminsen sekä liikkuvuuden lisääntyminen huomioiden.
Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhdevalvontaa on SAK:n mielestä tehostettava asettamalla tilaaja- ja käyttäjäyritys vastuuseen alihankinta- ja vuokrausyritysten työsuhteisiin liittyvien velvoitteiden täyttämisestä, kriminalisoimalla alipalkan maksaminen sekä turvaamalla luottamushenkilöille riittävät tiedonsaanti- ja valvonta-oikeudet. Ammattiliitoille on lisäksi taattava kanneoikeus vähimmäistyöehtoihin liittyvissä väärinkäytöksissä. Sisäasianministeriön tulisi tupossa sovitun mukaisesti valmistella yhteistyössä työsuojelu- ja työvoimaviranomaisten sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa erillisen valvontayksikön perustaminen.
SAK korostaa, että työvoiman liikkuvuuden ja maantieliikenteen sisämaan kuljetusten joustavana siirtymäajan mahdollista lyhentämistä tulee harkita kolmikantaisen valmistelun pohjalta; ensimmäistä kertaa tällainen tarkastelu on mahdollista vuonna 2006. SAK edellyttää, että hallitus seuraa palvelujen vapaasta liikkuvuudesta saatavia kokemuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimiin, jos työvoiman liikkuvuudelle asetettuja siirtymäaikoja ryhdytään kiertämään palvelujen liikkuvuuden kautta.
Maksuporrastusten tarkoituksenmukaisuus selvitettävä
Veropohjaa tulisi SAK:n mielestä vahvistaa, jotta kattavat hyvinvointipalvelut ja kohtuullinen sosiaaliturva voidaan turvata ja samalla tasoittaa tuloeroja. Mm. väestön ikääntymisen aiheuttaman menojen kasvun ja taloudellisen taantuman pitkittymisriskin takia tulisi ainakin hallituskauden alussa välttää suuria pysyviä menolisäyksiä.
Palkkatulojen verotusta tulisi keventää ja verotuksen painopistettä siirtää pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Pieni- ja keskituloisten ostovoiman kasvusta on tärkeää huolehtia myös kotimaisen kysynnän ja työllisyyden näkökulmasta. Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen omavastuuosuus on poistettava vaalikauden aikana ja aiheutuva verotulojen väheneminen korvattava kunnille. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja tulisi voida vähentää verotuksessa vain vakuutuksista, joilla täydennetään vanhuuseläkeiässä alkavaa lakisääteistä eläkettä.
SAK pitää tärkeänä, että ennen uusia työnantajamaksujen porrastuskokeiluja selvitetään nykyisten portaiden tarkoituksenmukaisuus ja poistetaan toimimattomat porrastukset.
Yhteisöveroprosentti ja pääomatuloveroprosentti tulisi SAK:n mielestä eriyttää. Yhteisöveroprosentti tulisi säilyttää nykyisellä 29 prosentin tasolla ja pääomatuloveroprosentti nostaa vähintään samalle tasolle kuin Ruotsissa, 30 prosenttiin. Osinkotulojen ja ansiotulojen välistä veroeroa tulisi kaventaa. Osinkotuloista kertyvien verojen määrää tulisi kasvattaa luopumalla yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä vaalikauden aikana.
Työvaltaisten palvelujen arvonlisäveroa on alennettava osana työn verotuksen keventämistä. Tarjoilutoiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta tulisi laskea vähintään elintarvikkeiden arvonlisäverokannan tasolle.
Elinkeinopolitiikassa tavoitteena on SAK:n mielestä oltava, että viennin osuus kansantaloudessa pysyy korkealla tasolla. Samanaikaisesti valtion elinkeinopolitiikassa on edistettävä erityisesti palvelualojen kehittymistä myös kotimarkkinoilla. Hallituksen on toimittava sen puolesta, että mahdollisimman suuri osa yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä henkilöstöstä voi sijaita Suomessa. Tähän pyritään tarjoamalla vakaa toimintaympäristö, hyvät julkiset palvelut ja luova innovaatioympäristö sekä lisäämällä julkisia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Monet SAK:n ehdotuksista eivät aiheuta varsinaisia kustannuksia, vaan niiden avulla kehitetään Suomen mallia, luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvaa yhteiskuntaa. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tarvittaisiin SAK:n mielestä lisää noin 500 miljoonaa euroa, nettovaikutus jäisi tällöin noin 210 miljoonaan. Aikuisväestön osaamisen kohottamisohjelmaan tarvittaisiin 24 miljoonaa euroa vuodessa ja aikuisten ammatilliseen lisäkoulutuksen noin 4-6 miljoonaa euroa vuodessa. SAK:n veroesityksissä suurin kustannusvaikutus olisi työmatkakulujen omavastuun poistamisella. Se maksaisi yhteensä 500 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus noin 190 miljoonaa.
Lisätietoja
SAK:n hallitusohjelmatavoitteiden valmistelun koordinoinnista vastannut sosiaalipoliittinen sihteeri Sinikka Näätsaari, puh. (09) 7721 442 tai 040-731 2384