Työnantajan sanelusta yhteiseen sopimiseen

 Lakkojen syynä ovat usein työpaikalla leimahtavat riidat työehtosopimuksen tulkinnasta. Tilanteissa joissa työnantaja haluaa muuttaa yksipuolisesti vakiintunutta tulkintaa, työntekijöiden ainoaksi vaikutuskeinoksi jää lakko.

– Neuvottelujärjestelmämme ongelmana on, että työpaikoilla ei neuvotella riittävästi, sanoo SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan siitä, miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää pitäisi uudistaa. Työnantajien kärkenä neuvotteluissa on laittomista lakoista määrättyjen sanktioiden kiristäminen. Työnantajat ovat väläyttäneet myös henkilökohtaista vahingonkorvausvastuuta luottamusmiehille ja lakosta päättäneille ammattiosastojen aktiiveille.

Palkansaajapuolella lähestymiskulma on toinen.

– Meidän mielestämme sanktioiden kiristäminen ei vähennä työtaisteluja. On pureuduttava lakkojen syihin.

Palkansaajajärjestöt ovat neuvotteluissa esittäneet työnantajan tulkintaetuoikeuden rajoittamista työehtosopimusta koskevissa erimielisyyksissä. Työnantajan sanelun sijaan työpaikoilla pitäisi etsiä riitatilanteisiin ratkaisuja yhdessä. Jos ratkaisuun ei päästä, kiistaa selviteltäisiin liittojen kesken ja tämän jälkeen tarvittaessa työtuomioistuimessa.

Surulakoista ei sanktioita

Palkansaajajärjestöjen mielestä työntekijöiden lyhytkestoiset ja spontaanit mielenilmaukset pitää poistaa sanktioiden piiristä. Tällaisten surulakkojen taustalla ovat usein irtisanomiset, yt-neuvottelujen laiminlyöminen tai huono henkilöstöpolitiikka.

– Surulakoista ei pitäisi työtuomioistuimessa määrätä ammattiliitolle tai ammattiosastolle hyvityssakkoa. Työnantajan toiminnasta johtuvat surulakot on usein mahdollista välttää, jos henkilöstön näkemys otetaan huomioon ja vaihtoehdoista neuvotellaan yhdessä, Janne Metsämäki sanoo.

Palkansaajat ovat neuvotteluissa esittäneet myös työtaistelujen ennakkoilmoitusaikojen lyhentämistä kahdesta viikosta viiteen päivään.

Ammattiliitoissa on havaittu, että työnantajat käyttävät pitkää ennakkoilmoitusaikaa neuvottelemisen sijasta rikkureiden hakemiseen. Joissakin tapauksissa työntekijöitä on myös painostettu jäämään lakon ulkopuolelle, vaikka kyse olisi laillisesta lakosta.

Metsämäki myöntää, että palkansaaja- ja työnantajapuolen näkemykset ovat lakkokysymyksessä kaukana toisistaan.

– Ratkaisun löytäminen ei ole helppoa, mutta tavoite on yhteinen. Kaikki haluavat parantaa neuvottelujärjestelmää ja ehkäistä lakkoja.

Pelisäännöt tes-vaihdoksiin

Julkisuudessa neuvottelut ovat näkyneet lähinnä kiistelynä siitä, pitäisikö lakkosakkoja korottaa. Neuvottelupöydällä on kuitenkin muitakin asioita. Palkansaajat haluavat pelisäännöt tilanteisiin, joissa työnantaja haluaa vaihtaa noudatettavaa työehtosopimusta. Palkansaajapuoli on esittänyt myös alipalkkauksen säätämistä rangaistavaksi ja turvaamistoimista luopumista työtaistelujen yhteydessä.

Työnantajat haluavat entistä useammin vaihtaa noudatettavan työehtosopimuksen toiseen. Taustalla on usein toiminnan uudelleen järjestäminen, mutta myös halu siirtyä edullisempaan työehtosopimukseen. Työntekijöille vaihdos merkitsee yleensä työehtojen heikkenemistä.

– Vaihdostilanteisiin tarvitaan selkeät pelisäännöt, se on myös työnantajien edun mukaista. Työehtosopimuksen vaihtaminen toiseen ei saa olla pelkkä ilmoitusasia. Vaihdon syyt on käyttävä läpi työntekijöiden kanssa ja sovittava kohtuullisesta siirtymäajasta, Janne Metsämäki sanoo.

Palkansaajat ovat neuvotteluissa korostaneet, että työehtosopimuksen edustavuuden ja sen, mihin ammattiliittoon työntekijät ovat järjestäytyneet, pitäisi olla ratkaisevia tekijöitä, kun päätetään, mitä työehtosopimusta noudatetaan. Pahimmissa tapauksissa työnantajat ovat perustaneet ammattiliiton, jonka kanssa sitten neuvottelevat työehtosopimuksesta, jota ryhdytään noudattamaan.

Alipalkkaus rangaistavaksi

Alipalkkauksen kriminalisointi tarkoittaa, että työnantajalle seuraisi huomautuksen jälkeen rangaistus, kuten sakot, työehtosopimuksen alittavan palkan maksamisesta. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitossa on jatkuvasti käsittelyssä satoja tapauksia, joissa työantaja on laiminlyönyt työehtosopimuksen määräyksiä. Palkansaajapuolen mielestä ei ole kestävää, että työnantaja selviää tahallisesta laiminlyönnistä vain sillä, että korjaa tilanteen jälkikäteen.

Janne Metsämäki korostaa, että sanktioinnilla olisi ennaltaehkäisevä vaikutus. Se olisi myös työnantajien etu.

– Sanktioilla voidaan torjua harmaata taloutta ja edistää reilua kilpailua yrittäjien kesken.

Turvaamistoimista luovuttava

Työnantajat ovat alkaneet käyttää turvaamistoimia keinona estää mahdollisia työtaistelutoimia. Palkansaajajärjestöjen mielestä turvaamistoimet eivät kuulu työriitojen ratkomiseen ja niiden käyttö uhkaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Alun perin turvaamistoimi on tarkoitettu taloudellisiin kiistoihin, joissa uhkana on omaisuuden menettäminen.

Turvaamistoimessa lakko pyritään estämään uhkasakolla. Käräjäoikeus myöntää turvaamistoimen työnantajan hakemuksesta. Esimerkiksi Finnairin säästötoimenpiteisiin liittyvässä lakon uhassa seitsemän ammattiliittoa sai turvaamistoimena 400 000 euron uhkasakon.

Käräjäoikeuksissa käytäntö on ollut kirjavaa. Osa alioikeuksista ei ole myöntänyt turvaamistointa työtaistelu-uhassa. Työmarkkinajärjestöt odottavat nyt Korkeimman oikeuden linjausta asiasta. Sen käsittelyssä on parhaillaan kaksi turvaamistoimien käyttöön liittyvää tapausta.

Pirjo Pajunen

Lue SAK.n erikositutkijan Tapio Bergholmin blogi Hyökkäyslakot hiipuivat surulakoiksi.