Työn muutos edellyttää ennakoivaa edunvalvontaa

Teemme töitä uusissa ympäristöissä, jotkut jopa virtuaalimaailmassa. Meillä on uudenlaisia työvälineitä. On uudet uhat ja uudet mahdollisuudet.

Suomalaisten hyvä koulutustaso antaa mahdollisuuksia. Jatkossa on vain huolehdittava, että elinikäisestä oppimisesta voidaan pitää kiinni. Tarve uuden oppimiseen ja koulutukseen vain kasvaa.

Puuliiton Teijo Paananen kertoi SAK:n edustajakokouksen Mahdollisuuksien aika − Hyvä työ digiajassa -seminaarissa olevansa huolissaan hallituksen koulutusleikkauksista.

− Minäkin olen saanut aikuisiällä oppia uutta. Jos nyt koulutusta vähennetään, niin pelkään, että moni tippuu työelämän kehityksen matkasta.

Mahdollisuuksien aika -seminaariin kokousväkeä johdattelivat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula ja SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Hiltunen piti tärkeänä, että koska maailma muuttuu − haluttiin tai ei − niin siihen valmistaudutaan. Koivula muistutti, että keskustelussa on pidettävä agendalla suomalaisten työkyvystä huolehtimista. Ja Antilan yllätti iloisesti seminaarissa esitetyt rakentavat ajatukset.

− SAK mielletään jarruttajaksi, mikä tuskin pitää paikkaansa, koska edustajakokous kykenee näkemään työn muutoksen näin avarasti, Antila linjaa.

Työntekijöiden ideat käyttöön

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen kannusti rohkeasti kohtaamaan uuden. Hän näkee, että meillä on loistava tulevaisuus edessä. On uusia mahdollisuuksia ja teknologian kehityksen myötä tulee uusia toimialoja.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa elämme hienoa aikaa, suorastaan uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen kulta-aikaa.

Molemmat kuitenkin korostivat Mahdollisuuksien aika -seminaarissa rohkeuden merkitystä.

− Pitää rohkeasti nähdä uutta, yhdistellä asioita uudella tavalla ja hoksata yllättäen esiin tulevat uudet mahdollisuudet.

Koivula toivoo, että meillä saataisiin henkilöstön ideat paremmin käyttöön. Tämä edellyttää luottamuksen ilmapiirin syntymistä työpaikoilla.

− Usein työntekijät tietävät, miten asiat hoidettaisiin tehokkaammin ja paremmin. Luottamukseen perustuva kehittäminen antaa oivalliset mahdollisuudet. Työntekijöiden ideoista voi syntyä isojakin säästöjä yrityksille, Koivula arvioi.

Perehdytystä ja aikaa oppia

Juha Jaatinen PAU:sta valittaa liiton joutuneen jarrumiehen rooliin, kun työnantaja tekee ja painaa päin seinää kyselemättä mitään. Jaatinen on myös huolissaan siitä, ettei syntyisi uudenlaista luokkajakoa; digiosaajat ja digiosaamattomat.

Myös Koivula korostaa osaamisen merkitystä. Jos välineitä ei osata käyttää, johtaa se digisyrjäytymiseen. Työntekijät pitää kouluttaa, heille pitää antaa aikaa oppia ja leikkiä uusilla välineillä.

Nuori PAMilainen Anni Hasunen kertoi, että heille tuli uusi itsepalvelukassa, johon hän sai ennen työvuoroa kiireessä viiden minuutin perehdytyksen.

− Pelkäsin joutuvani neuvomaan asiakkaita, mutta onneksi kukaan ei halunnut työvuoroni aikana sitä käyttää. On tärkeää, että työntekijät saavat kunnon perehdytyksen uusiin työvälineisiin, Hasunen painottaa.

Uusia uhkia työturvallisuudelle

JHL:n Jaana Tyni muistutti, että tiedolla työskentely kuormittaa uudella tavalla, joten hän toivoo, ettei unohdettaisi aivotyön kuormitusta.

Työterveyslaitoksen Antti Koivula piti tärkeänä, että istumatyön lisääntyessä huolehditaan, etteivät perinteiset työturvallisuusriskit palaa.

AKT:n Anita Hellman työskentelee matkatoimistoalalla. Hänkin on kokenut kuormituksen kasvavan, jos Ruotsin ukkoset kaatavat serverit. Myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen vaikeutuu, kun kännykkä tuo työt kotiin eikä sähköposteista pääse irti.

Valvonnasta fiksumpaan tekemiseen

Jo nyt voidaan kerätä työntekijöistä ja työn tekemisestä paljon tietoa. Koivula huomautti, että jatkossa pitää työpaikoilla miettiä, mitä tällä tiedolla tehdään?

Tulliliiton Jukka Pirttiperä kertoo heidän sähköisen palvelukeskuksen valvovan likimain kaikkea. Se näkee, että jos työntekijä ei ole kahvilla niin se on vessassa.

PAUn Marko Koivumäki totesi, että heillä mitataan joka minuutti. Saneerauskulttuuri vain kiihtyy. Mitä tästä pitäisi ajatella? Kansalaisten palveluihin on mahdollisuuksia, mutta samalla toinen käsi riisuu palveluja.

− Ihmisen ja digin välille pitäisi löytää jonkunlainen tasapaino. Postissa ongelmana on se, että saneerausjohto on ihan hukassa ja työntekijät tietävät johdon olevan hukassa.

Työterveyslaitoksen Antti Koivula muistuttaa, että työpaikoilla asiat voitaisiin tehdä paljon fiksummin. Saneeraaminen on liian helppo ratkaisu, eikä se auta pitkässä juoksussa.

Työajan mittaaminen on nykyään helppoa ja halpaa, mutta se ei useinkaan ratkaise ongelmia eikä kerro kaikkea. Jos nykyisin mitataan pelkästään työpaikalla läsnäoloa, niin se kertoo työn tekemisen tehokkuudesta? Ei mitään.

Juha Antila korostaa hyvän fiiliksen merkitystä. Jos työpaikalla on hyvä työpari ja siellä on kivaa, kasvaa tuottavuus. Toisaalta mitä enemmän on painetta kontrollin kanssa, sitä tylsempää työssä on.

Antti Koivula muistuttaa, ettei työn sosiaalista puolta onnistuta mittaamaan. Ja Elina Hiltunen arvioi, että enemmän pitäisi kiinnittää huomiota henkiseen hyvinvointiin.

Aino Pietarinen