Helena Pentti
Työmatkavähennys pitäisi tehdä verosta
SAK:n ekonomistin Helena Pentin mielestä on nurinkurista, että asunnon ja työpaikan välisistä matkoista aiheutuvista kustannuksista saa sitä suuremman verohyödyn mitä suuremmat tulot ovat.
Matkakuluvähennys tehdään tulosta, joten lisäveroprosentti määrää vähennyksestä saatavan hyödyn. Jos 3000 euroa kuukaudessa ansaitseva siirtyy osa-aikatyöhön siten, että ansiotulot puolittuvat, myös työmatkavähennyksestä saatava hyöty voi lähes puolittua. Esimerkiksi jos matkakustannus on 2600 euroa vuodessa, osa-aikatyöhön siirtyminen alentaisi tässä tapauksessa verohyödyn 800 eurosta 470 euroon, vaikka osa-aikatyöhön siirtyvän matkakustannukset pysyisivät ennallaan (jos työpäivien lukumäärä ei muutu).
Työmatkavähennys tukee työvoiman liikkumista ja työssäkäyntiä. Siksi työssäkäynnistä aiheutuvat kulut pitäisi voida vähentää verotuksessa. Matkakuluista saa vähentää vain sen osan, joka ylittää 600 euroa. Ensi vuonna omavastuu nousee 750 euroon.
Vain työttömät voivat saada helpotusta matkakuluvähennyksen korkeaan omavastuuseen. Muilla eri syistä väliaikaisesti osan vuodesta työssäkäyvillä omavastuu on sama kuin koko vuoden kokoaikatyötä tekevillä.
Työaikajoustot helpottavat perheen ja työelämän yhteensovittamista. Osa-aikatyö voi olla vaihtoehto kokonaan kotiin jäämiselle: yhteys työelämään säilyy ja samalla voi hoitaa lasta.
Verotuksen yleinen keveneminen tulojen pienentyessä tukee työaikajoustojen käyttämistä. Sen sijaan asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten verokohtelu ei sitä tee.
Helena Pentti