Arabian tehtaan työntekijät marssivat muutama vuosi sitten ulos työpaikaltaan ja protestoivat väen vähentämistä ja töiden siirtämistä Suomesta pois.
Työmarkkinoille paremmat pelisäännöt
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä on muun muassa sopimusshoppailun suitsiminen, alipalkkojen kriminalisointi, tukilakot ja hyvityssakkojen korottaminen.
Nyt on hyvä tilaisuus käydä läpi neuvottelujärjestelmän toimivuus kaikilla tasoilla työpaikoilta liittoihin ja keskusjärjestöön asti, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin. Hän on yksi palkansaajapuolen edustajista sovittelujärjestelmän uudistamista pohtivassa 30 hengen työryhmässä.
Selinin mielestä tarkasteluun pitää ottaa myös valtakunnansovittelijan rooli.
– Voisiko sovittelijan toimistolla olla koulutuksellinen rooli sovittelutoiminnan lisäksi. Työmarkkinaneuvotteluihin osallistuu yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole pitkää työmarkkinataustaa, Selin perustelee. Hänen tähdentää, että neuvottelujärjestelmän kehittämisestä hyötyisivät kaikki osapuolet.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on pohjustanut tammikuun lopulla käynnistyneitä neuvotteluja vaatimalla julkisuudessa tukilakkojen rajoittamista ja hyvitys- eli lakkosakkojen roimaa korottamista.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen mielestä tällaiset vaatimukset ovat perusteettomia. Työryhmään kuuluva Piirainen huomauttaa, että hyvityssakot ovat ammattiosastoille jo nykyiselläänkin kovia.
Työehtosopimusrikkomukset kuriin
Palkansaajapuolen mielestä vaakakuppi on nykyään kallellaan työnantajien hyväksi. Työtaistelut tulkitaan työtuomioistuimessa herkästi laittomiksi eli työehtosopimukseen kohdistuviksi, mutta työnantajat voivat rikkoa työehtosopimusta ilman sanktioita.
PAM on vaatinut alipalkkojen maksamisen säätämistä rangaistavaksi. Työehtosopimuksen määräysten alittavat palkat ovat Ann Selinin mukaan ”tosi iso ongelma”, jota esiintyy erityisesti järjestäytymättömissä yrityksissä.
– Meillä on satoja tapauksia vuodessa. Uskomme, että kriminalisoinnilla olisi ennaltaehkäisevä vaikutus.
Marko Piiraisen mukaan AKT:n ykköstavoite työryhmässä on turvaamistoimista luopuminen. Turvaamistoimena ammattiliitolle on joissakin tapauksissa käräjäoikeuden pikakäsittelyssä määrätty jopa 200 000 euron uhkasakko, jos liitto aloittaa työtaistelutoimet.
– Näin on käynyt tilanteissa, joissa ammattiliitto on esimerkiksi uhannut asettaa saartoon laivan, jonka miehistön palkat ovat maksamatta.
Aikaa tämä vuosi
Neuvottelujärjestelmän uudistamisesta sovittiin osana työllisyys- ja kasvusopimusta. SAK:n edustajat työryhmässä ovat Selinin ja Piiraisen ohella edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki, työehtoasiantuntija Katarina Murto, Metallin puheenjohtaja Riku Aalto ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Tavoitteena on, että työryhmä saisi työnsä valmiiksi tämän vuoden aikana. Jos ryhmä päätyy esittämään lakimuutoksia, niitä ruvetaan pähkäilemään tämän jälkeen kolmikantaisesti.
Pirjo Pajunen