Työmarkkinakysymykset mukaan EU:n Venäjä-politiikkaan
(SAK, STTK, AKAVA) Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen ja Venäjän suurimman ay-keskusjärjestö FNRP:n mukaan työvoima- ja työmarkkinakysymykset on nostettava näkyvälle paikalle Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Järjestöt käsittelivät Helsingissä pidetyssä tapaamisessaan EU:n Venäjä-politiikkaan ja Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyviä työmarkkinapoliittisia tavoitteitaan.
EU:n ja Venäjän välisen huippukokouksen yhteydessä järjestetään ensi syksynä erityinen ay-foorumi. Foorumin tavoitteena on saada kirjattua EU:n Venäjä-politiikan sisään myös työmarkkinapoliittiset kannat työntekijöiden tasa-arvoisesta kohtelusta, kansallisten työlakien ja työehtosopimusten noudattamisesta sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia koskevien sopimusten kunnioittamisesta yritystoiminnassa. Järjestöt tavoittelevat myös kirjausta siitä, että monikansallisten yritysten, joiden pääkonttori on Venäjällä tai joissain EU-maassa, on noudatettava OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien suuntaviivojen periaatteita.
Ammattiyhdistysjohtajat korostivat maittemme välisen ay-yhteistyön lisäämisen tärkeyttä. Suomalaisten yritysten investoidessa koko ajan lisää Venäjälle on huolehdittava siitä, että Venäjällä toimivissa suomalaisyrityksissä noudatetaan maan lakeja ja työelämän hyviä käytäntöjä. Myös henkilöstön keskinäistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä suomalaisen emo- ja venäläisen tytäryrityksen välillä on vahvistettava. Järjestöt pitävät myös tärkeänä, että ulkomailta maahan muuttava työvoima työskentelee maan lakien ja sopimusten puitteissa, maksaa veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa ja on ammatillisesti järjestäytynyttä.
Työvoiman liikkuvuuskysymyksissä Suomi toivoo yhteistyötä mm. Venäjän, Ukrainan, Kiinan ja Intian kanssa. Suomen ja Venäjän palkansaajaliikkeet voivat omalla panoksellaan täydentää viranomaisten työtä esimerkiksi antamalla maahanmuuttajille informaatiota työelämästä, työehdoista ja &#;8211sopimuksista, sosiaaliturvasta sekä ammattiyhdistysliikkeestä. On pyrittävä siihen, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenyys voi sujuvasti jatkua myös toisessa maassa, kun henkilö siirtyy ulkomaille töihin.
Suomella ja Venäjällä on järjestöjen mukaan monia yhteisiäkin ongelmia, kuten globalisaation ja maailman kauppapoliittisen ja taloudellisen tilanteen aiheuttama epävarmuus taloudessa, Kiinan talouskasvun vaikutus ulkomaankaupan kehitykseen sekä kotimaiseen väestökehitykseen liittyvät demograafiset ongelmat.
Myös ongelmien ratkaisumallit ja talouden menestystekijät nähtiin kummassakin maassa hyvin samalla tavalla. Kotimaisiin investointeihin on panostettava, talouden menestys riippuu laadukkaista tuotteista ja palveluista, ja ennen muuta osaavasta työvoimasta. Yritysten ja julkisen vallan on pidettävä huolta siitä, että työvoima säilyy kilpailukykyisenä niin Suomessa kuin Venäjällä.
Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat Lauri Ihalainen, SAK, Mikko Mäenpää, STTK ja Risto Piekka, AKAVA tapasivat 1.-3. helmikuuta Helsingissä Venäjän riippumattomien ammattiliittojen federaation, FNRP:n puheenjohtaja Mikhail Shmakovin sekä Pietarin ja Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan ay-johtajat.