Työmarkkinajärjestöt: Neljännesmiljoonaa työpaikkaa syntyy ja häviää vuosittain
Tänään Helsingissä järjestettävässä tuottavuusseminaarissa kuullaan työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä suomalaisen työelämän muutoksiin: paljonko Suomessa syntyy ja katoaa työpaikkoja, minne uudet työt syntyvät ja mistä niitä katoaa.
Työmarkkinajärjestöjen tuottavuuden pyöreä pöytä perustettiin 2007. Tavoitteena on tuottavuuden, työelämän laadun ja tuottavuusyhteistyön edistäminen ja näkyväksi tekeminen Suomessa. Ryhmässä ovat edustettuna kaikki työmarkkinajärjestöt: Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos, SAK, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos.
Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua irtisanomisista ja työpaikkojen katoamisesta. Irtisanomisista ja työpaikkojen häviämisestä huolimatta työllisyys on Suomessa kehittynyt myönteisesti jo pitkään. Uusia työpaikkoja on syntynyt ripeämpään tahtiin kuin vanhoja on hävinnyt. Viimeisen kymmenen vuoden ajan voimistuneesta globalisaatiosta huolimatta työpaikkojen häviämisaste on kuitenkin ollut käytännössä vakio, eli siinä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan syntyneiden työpaikkojen määrä on vuosittain vaihdellut enemmän.
Työpaikkavaihtuvuuteen on tarpeellista kiinnittää huomiota. Vuosina 1991-2005 työpaikkojen syntymisaste oli yksityisellä sektorilla keskimäärin 12 prosenttia. Lukuina se merkitsee joka vuosi noin neljännesmiljoonaa uutta työpaikkaa. Työpaikkojen häviämisaste on lähes yhtä suuri. Professori Pekka Ilmakunnaksen (Helsingin kauppakorkeakoulu) ja tutkimuspäällikkö Mika Malirannan (ETLA) tutkimuksen mukaan vuosittain kymmenen prosenttia työntekijöistä joutuu työpaikkojen häviämisen vuoksi lähtemään toimipaikastaan tai vaihtamaan työpaikkaa.
Suomen kilpailukyvyn on useissa eri selvityksissä todettu olevan huippuluokkaa. Työpaikkojen rakennemuutos selittää osan tuottavuuden syntymisestä. Markkinat valikoivat parhaita tuotantotapoja, tuotteita, jakelutapoja ja vahvistavat parhaita yksiköitä ja yrityksiä, jolloin syntyy uusia työpaikkoja. Sen sijaan yksiköissä ja yrityksissä, joissa tuottavuuskehitys on vaatimatonta ja tuottavuustyö lyhytjänteistä, markkinat toimivat toisinpäin: yksiköt pienenevät, työpaikat vähenevät ja lopulta toiminta uhkaa loppua kokonaan, kun asiakkaat siirtyvät käyttämään muiden yritysten kiinnostavampia palveluja.
Työmarkkinakeskusjärjestöt odottavat hallituksen käynnistämältä, kohtaanto-ongelmia selvittävältä työltä konkreettisia tuloksia. Työpaikkavaihtuvuus on suurta, tarvitaan erilaisia siltoja työpaikasta toiseen. Esimerkiksi koulutustarjontaa on kyettävä muuttamaan nopeasti vaihtuvien tarpeiden mukaan. Myös työpaikkatasolla on kehitettävä työntekijöiden osaamista systemaattisesti. Vahva ammattitaito ja osaaminen mahdollistavat työntekijöiden nykyistä helpommat siirtymät työstä ja työpaikasta toiseen. Työpaikkojen tulisi myös jatkuvasti parantaa tuottavuuttaan toimintatapoja ja johtamisjärjestelmiä uudistamalla sekä uusia tuote- ja palvelukonsepteja kokeilemalla.
Tuottavuuden pyöreä pöytä haastaa kaikki työelämän osapuolet edistämään yhteistyössä tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Se on välttämätöntä, jotta myös tulevina vuosina syntyy riittävästi työpaikkoja, ostovoimaa, verotuloja ja hyvinvointia.
Työmarkkinajärjestöt palkitsivat seminaarin yhteydessä neljä yritystä ja yhteisöä tuottavuusyhteistyön kehittämisestä.
Tuottavuusyhteistyökunniamaininnan saajat. (pdf, lisätty klo 14.00)