Työmarkkinajärjestöjen rooli työllisyyden, tuottavuuden ja toimivien työpaikkakohtaisten ratkaisujen edistämisessä kasvaa

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt:

Sekä ammattiliittojen että työnantajajärjestöjen mielestä lähivuosina on tarvetta kehittää työ- ja virkaehtosopimuksia ja niiden paikallista soveltamista. Alakohtaiset sopimusmääräykset ohjaavat yritysten ja työpaikkojen toimintaa sekä vaikuttavat tuottavuuteen, työllisyyteen ja henkilöstön asemaan. Erityisesti palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien sekä työaikajärjestelyjen kehittämistä pidetään tarpeellisena.

Yhteinen tarve kehittämiseen on käynyt ilmi sopimusalakohtaisessa neuvotteluprosessissa, joka sisältyy voimassaolevaan tuloratkaisuun. Neuvotteluihin varattu aika päättyi helmikuun lopussa 2006 ja tuloksia arvioitiin työmarkkinaosapuolten yhteisessä seminaarissa tänään Helsingissä.

Tilaisuudessa esiteltiin työmarkkinakeskusjärjestöjen laatima yhteenveto jäsenliittojensa alakohtaisista toimenpiteistä työ- ja virkaehtosopimusten kehittämiseksi sekä toimivien työpaikkakohtaisten ratkaisujen edistämiseksi. Liittokyselyyn saadut vastaukset kattavat eri sopimusaloilla yhteensä puolitoista miljoonaa palkansaajaa. Huolimatta alojen erityispiirteistä ja erilaisuudesta tilannekartoitus kuvaa kattavasti työmarkkinajärjestöjen nykyistä roolia työllisyyden, tuottavuuden, toimivien työpaikkakohtaisten ratkaisujen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä.

Tilannekartoituksen tulokset

Työmarkkinoilla on tarvetta kehittää työ- ja virkaehtosopimuksia ja niiden paikallista soveltamista. Nykyisen sopimuskauden aikanakin on käynnissä satoja työryhmiä, kehittämishankkeita, yhdessä toteutettuja koulutushankkeita, tulevaisuusseminaareja sekä neuvotteluja sopimusten kehittämisestä. Tehdyn selvityksen mukaan esimerkiksi palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien tai niiden toimivuuden kehittäminen koskee lähivuosina suurinta osaa palkansaajista.

Tavallisin syy siihen, ettei tulopoliittisessa sopimuksessa suositeltuja toimenpiteitä ole käynnistetty, on että työ- ja virkaehtosopimukset tarjoavat jo ennestään riittävät puitteet esimerkiksi paikalliselle sopimiselle. Joillakin sopimusaloilla uudistustyötä ei kuitenkaan ole saatu käyntiin erilaisten näkemysten ja painotusten vuoksi. Esimerkiksi kun työnantajaliitto pitää tarpeellisena laajentaa mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen, ammattiliitto pitää tärkeänä luottamusmiesjärjestelmän kehittämistä, jotta paikalliselle sopimiselle luotaisiin tasapuoliset edellytykset.

Yleistä on alalle sopivien uusien työaikamallien, esimerkiksi erilaisten työaikapankkien kehittäminen. Uusien työaikamallien kehittämisen lähtökohdaksi mainitaan sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen että asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen. Nämä hankkeet ovat tuottaneet runsaasti myös neuvottelutuloksia.

Kansallisessa globalisaatiohankkeessa aikanaan käynnistettyä elinkeinopoliittista vuoropuhelua pidetään useilla toimialoilla hyvänä. Käynnissä on myös koulutuksen ja osaamisen kehittämishankkeita. Edellä mainittujen toimien lisäksi erityisen onnistuneiksi koetaan osa uusista työaikajärjestelyistä ja palkkausjärjestelmäuudistuksista. Erityisen onnistuneina pidettyjen hankkeiden määrä on kuitenkin vähäinen verrattuna hankkeiden kokonaismäärään.

Liittojen mukaan neuvotteluprosessi on vaikuttanut ja vaikuttaa myönteisesti muun muassa alan työllisyyteen ja tuottavuuteen. Myös muiden sopimusalojen hankkeet ja kokemukset kiinnostavat yhä useampia.

Jatkuvassa neuvottelumenettelyssä liitot ja keskusjärjestöt voivat nykyisin joustavasti käynnistää yhteisiä hankkeita työelämän kehittämiseksi, kun siihen on tarvetta. Paikallinen sopiminen on ollut pitkään osa suomalaista työmarkkinatoimintaa. Paikallinen yhteistyö ja työ-virkaehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminen ovat Suomessa keskeisiä muutoksen hallinnan välineitä, joiden avulla voidaan kehittää yritysten ja työyhteisöjen toimintaa, ja ottaa huomioon sekä yritysten että henkilöstön tarpeet.

Liittojen antamat vastaukset ja myönteiset kokemukset monilta aloilta osoittavat jatkuvan neuvotteluprosessin mahdollisuudet. Kehittämistyötä tulee edelleen jatkaa. Keskusjärjestöt tukevat omalta osaltaan liittoja näiden pyrkimyksissä edistää työllisyyttä, tuottavuutta sekä paikallista tasavertaista yhteistyötä ja sopimista.

Kaavioita yhteenvedosta (pdf)

Lisätietoja SAK:ssa:

• SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola, puh. 020 774 0102 tai 050 2781
• johtaja Pertti Parmanne, puh. 020 774 0122

Lisätietoja muissa järjestöissä:

• apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, Elinkeinoelämän keskusliitto
• pääsihteeri Seppo Junttila, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
• johtaja Markku Lemmetty, Akava
• sopimusjohtaja Risto Voipio, Kirkon työmarkkinalaitos
• neuvottelupäällikkö Heikki Saipio, Kunnallinen työmarkkinalaitos
• työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, Valtion työmarkkinalaitos