Työllisyyttä parannetaan kasvuhakuisella politiikalla
SAK julkisti seuraavan vaalikauden tavoitteet
SAK:n mukaan seuraavankin vaalikauden päätavoitteena on edelleen oltava työllisyyden parantaminen. Liian korkea työttömyys ja siitä johtuva syrjäytyminen on yhä Suomen vakavin ongelma. Myös hyvinvointivaltion rahoituksen saattaminen kestävälle perustalle edellyttää työllisyysasteen nostamista.
Tulevalla vaalikaudella työllisyyden parantamiseen joudutaan tähtäämään aiempaa haasteellisemmassa ympäristössä. SAK korostaa, että edessämme on kolme vakavaa haastetta: Taloudellinen haaste eli se, että Suomen talous kohtaa kovaa kansainvälistä kilpailua. Sosiaalinen haasteemme on Suomen väestön ikääntyminen ja uhka, että eriarvoisuus murentaa sosiaalista pääomaa. Aiempaa painokkaammin nousee esiin ekologinen haaste, jonka myötä on tehostettava toimintaa ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä energiakysymysten ratkaisemiseksi. Nämä haasteet edellyttävät uusia vastauksia, ja ne voidaan parhaiten löytää eri osapuolten yhteisellä työllä.
Verotuksen rakenne työllisyyttä edistäväksi
SAK korostaa malttia nykyisessä suhdannetilanteessa. Korkeasuhdanteen tuomien suurten verotulojen innoittamina ei tulisi tehdä kohtuuttomia veronalennus- tai menonlisäyslupauksia. Suhdanteen kääntyessä myös verotulojen kasvu taittuu. Julkisen talouden hoidossa korostuukin ensi vaalikaudella vastuullinen varautuminen tuleviin meno- ja veropaineisiin.
Julkisen sektorin tasapainotavoitteesta johtuen on verotuksen liikkumatila seuraavalla vaalikaudella nykyistä pienempi. Veropolitiikassa korostuu jatkossa verotuksen keventämisen sijaan verotuksen rakenteellinen uudistaminen. Tavoitteena on oltava verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn verotuksesta julkisen sektorin kestävyyttä vaarantamatta. Kokonaisverotus on säädettävä sellaiselle tasolle, että julkiset palvelut voidaan turvata ja niitä voidaan kehittää. Mahdollisia veronkevennyksiä ei tule rahoittaa julkisia palveluja karsimalla tai valtion velkaa lisäämällä.
Nimellisansioiden kasvusta tai työeläkemaksujen noususta johtuva työn verotuksen kiristyminen tulee estää asteikkotarkistuksin sekä muuta ansiotuloverotusta keventämällä. Myös seuraavalla vaalikaudella ansiotuloverotusta tulee voida tarkastella työmarkkinaratkaisujen yhteydessä, sillä ostovoimakehityksen arvioimiseksi tarvitaan sopimuskorotustietojen lisäksi tietoa ansiotuloverotuksen kehityksestä.
Kunnolliset työsuhteet
SAK lähtee siitä, että työelämän on jatkossakin perustuttava jatkuville ja kokoaikaisille, toimeentulon turvaaville töille. Tavoitteena on oltava erilaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden tasa-arvoinen asema ja työsuhdeturvan yhdenmukaisuus työsuhteen muodosta riippumatta. Työsuhdeturvan kiertämiseen keinotekoisilla järjestelyillä on puututtava.
Vuokratyön osuus työvoimasta on kasvanut vuosittain merkittävästi. Yhä enenevässä määrin työnantajat siirtävät myös vakituisia ja pysyviä työsuhteita vuokratyöyritysten hoidettavaksi. Uhkana on, että työntekijöiden työsuhdeturva ja -etuudet heikkenevät ja työmarkkinoiden epätasa-arvo lisääntyy.
Vuokratyölle onkin luotava säännöt, jotka antavat turvaa työntekijöille siitä riippumatta, kenen palveluksessa he työtä tekevät. Käyttäjäyrityksen on käytettävä vuokratyövoimaa vain poikkeustapauksissa, kuten ruuhkahuippujen tasaamisessa.
Sekä vuokratyöntekijöiden että käyttäjäyrityksen palveluksessa olevan työvoiman työsuhdeturvaa on parannettava niin, että vuokratyöntekijöillä ei voida korvata käyttäjäyrityksen työntekijöitä. Vuokratyöntekijöille on taattava vakituinen työsuhde joko työsopimuslain muutoksella tai säätämällä vuokratyöstä erillislaki. Lisäksi vuokratyöalalle on luotava takuupalkkajärjestelmä niitä aikoja varten, jolloin vuokratyönantajalle ei ole tarjota työntekijälle työtä.
Vuokratyöntekijän palkan määrän ja työsuhteeseen kuuluvien etuuksien on oltava myös käytännössä samat kuin käyttäjäyrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden. Työterveyshuolto on järjestettävä vuokratyöntekijöille samantasoiseksi kuin käyttäjäyrityksessä.
Ammatilliseen aikuiskoulutukseen täysremontti
SAK:n mielestä seuraavalla vaalikaudella on toteutettava ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jonka keskeisin lähtökohta on lisätä työikäisten aikuisten koulutusmahdollisuuksia. Tarvitaan uusia vaihtoehtoja, miten työ ja koulutus voidaan joustavasti yhdistää. Nykyistä suurempi osa työajasta on voitava kohdentaa ammattitaidon kehittämiseen. On myös parannettava osa-aikatyöntekijöiden ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien koulutusmahdollisuuksia.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitukseen tarvitaan uusia ratkaisuja. On käynnistettävä kolmikantainen valmistelutyö, jossa selvitetään mahdollisuudet palkansaajien ammatillisen osaamisen parantamiseksi ja siihen tarkoitetun koulutuksen rahoittamiseksi niin, että osa yritysten ja työpaikkakohtaisen kannattavuuden kasvusta sijoitetaan inhimillisen pääoman kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Valmistelun yhteydessä on selvitettävä, voisiko Työttömyysvakuutusrahaston yhteydessä toimiva koulutusrahasto tukea tällaista työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
Tuloksellista toimialavuoropuhelua jatkettava
Aktiivisella elinkeinopolitiikalla voidaan rohkaista teollisuus- ja palvelualojen yrityksiä kasvuun ja investointeihin kotimaassa sekä uusiin vientiponnistuksiin. Toimialakohtainen työmarkkinaosapuolten elinkeinopoliittinen vuoropuhelu on osa kansallisia toimiamme, joilla tähdätään suomalaisen työn menestymiseen kansainvälisessä taloudessa. SAK:n mielestä hallituksen pitää tukea tätä yhteistyötä, ottaa huomioon hallitusohjelmassa eri toimialojen suositukset ja osallistua vuoropuheluun tarvittaessa eri ministeriöiden voimin.
Kansallinen palveluohjelma edistämään palveluyhteiskuntaa
Palvelualat ovat nousseet Suomen merkittävimmäksi työllistäjäksi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Yksityisten palvelualojen osuus kokonaistyöllisyydestä on nykyään noin 45 prosenttia. Kehityksestä huolimatta palvelut työllistävät Suomessa vähemmän ihmisiä kuin monissa länsimaissa keskimäärin. Palvelualojen kasvun ennustetaankin jatkuvan sekä työllisyydellä että kansantuoteosuudella mitattuna.
Tutkimus- ja kehittämispanostukset palvelusektorille ovat Suomessa vain OECD-maiden keskitasoa tai hieman sen yläpuolella. Työn tuottavuuden kehittämiseksi palvelualoilla sekä palveluelinkeinojen työllisyyden lisäämiseksi täytyy sekä alan julkisia että yksityisiä tutkimus- ja kehittämispanostuksia kasvattaa nykyisestä. SAK:n mukaan palvelualojen kehittämiseksi on seuraavalla vaalikaudella käynnistettävä oma kansallinen palveluohjelma, jonka puitteissa etsittäisiin keinoja palvelujen työllisyyden, tuottavuuden ja vientimahdollisuuksien parantamiseksi. Suomen kansallisen innovaatiojärjestelmän on myös tuettava palveluinnovaatioiden syntyä.
Työelämän kehittämistoiminta koottava yhteen
Työelämän laadun kehittäminen on yksi innovaatiopolitiikan osa-alue. Työelämän kehittämisohjelma Tykes on toiminut Suomessa jo 10 vuoden ajan menestyksellisesti. Se on kuitenkin ollut koko ajan määräaikainen hanke ja voimavaroiltaan vaatimaton verrattuna muuhun innovaatiopolitiikkaan, esimerkiksi Tekesin toimintaan. Jatkossa Suomeen olisi luotava instituutio, joka hyödyntäisi jo toimineiden ohjelmien kokemus- ja osaamiskapasiteettia. Uudessa toimintamallissa olisi yhdistettävä inhimillisen pääoman ja teknologian kehittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Seuraavaan hallitusohjelmaan on SAK:n mielestä sisällytettävä työelämän kehittämisen poikkihallinnollinen politiikkaohjelma. Sen tehtävänä on luoda uusi kolmikantapohjalle perustuva kansallinen työelämän kehittämisstrategia. Tavoitteena on, että politiikkaohjelman ja kehittämisstrategian avulla parannetaan eri hallinnonalojen työelämän kehittämiseen kohdistuvien määrärahojen koordinointia ja vaikuttavuutta. Politiikkaohjelman selvityksen tuloksena perustetaan työelämän kehittämisen palvelukeskus, jolle turvataan riittävät ja pysyvät voimavarat. Palvelukeskus korvaisi nykyiset erilliset, määräaikaiset työelämän kehittämisohjelmat ja se toimisi kiinteässä yhteistyössä teknisen kehittämistoiminnan kanssa.
Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Nykyisen vaalikauden aikana käynnistetyn hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisen samapalkkaisuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen ja niihin tarvittavat voimavarat on turvattava myös seuraavalla vaalikaudella. Ohjelman tärkeimmät tavoitteet, kuten palkkaerojen kaventaminen ja segregaation lieventäminen, ulottuvat yli seuraavan vaalikauden. Samapalkkaisuusohjelman päätavoite on saavutettava: naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron tulee kaventua vähintään 15 prosenttiyksikköön vuoteen 2015 mennessä.
Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi. SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011 (pdf)
Kalvosarja SAK:n tavoitteista vaalikaudelle 2007-2011 (PowerPoint)
Kalvosarja SAK:n tavoitteista vaalikaudelle 2007-2011 (pdf)
Lue myös:
Työntekijöiden äänestysvarmuus laskenut (tiedote 17.10.2006)