Koronapandemian vuoksi moni työntekijä on ollut lomautettuna jo yli vuoden. Kuva Patrik Lindström.
Työllisyystoimissa ei pidä juuttua vain työttömien toimeentulon heikentämiseen
Työttömyysjaksoja voidaan kestävästi lyhentää panostamalla työttömien palveluihin ja osaamiseen ja sitä kautta heidän mahdollisuuksiinsa työllistyä nopeammin. SAK:n mielestä hallituksen olisi nyt käännettävä katse työllisyystoimissaan myös muihin kuin sosiaaliturvan leikkauksiin. Hallitus on jo päättänyt muun muassa työttömyysturvan lisäpäivien lopettamisesta.
Työttömyysturvan kehittämistä pohtineen työryhmän loppuraportti julkaistiin tänään. SAK osallistui työryhmän työhön, mutta jätti raporttiin täydentävän lausuman, jossa painotetaan lomautettujen osaamisen kehittämistä ja torjutaan työttömyyspäivärahan enimmäiskeston porrastaminen.
Koronapandemia on lisännyt työttömyyttä ja lomautettuna olevien työntekijöiden määrää. Viime vuoden lopussa lomautettuna oli noin 77 000 henkeä eli lähes 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
– TE-toimistojen tulee pikaisesti ottaa yhteyttä kaikkiin lomautettuihin ja kartoittaa heidän palvelutarpeensa. Jos lomautus on pitkittynyt, uhkaa pitkittyä tai lomautetulla on selvä tarve kehittää osaamistaan, lomautettu pitää ohjata työvoimakoulutukseen, sanoo johtaja Saana Siekkinen.
Työttömyyden kestoa voidaan lyhentää tukemalla työttömien työnhakua ja kehittämällä heidän osaamistaan. Tehokkaita toimia tarvitaan heti työttömyyden alussa.
SAK ehdottaa työvoimakoulutuksen määrän lisäämistä. Lisäksi SAK ehdottaa, että koulutukseen osallistumisajalta työttömille maksettava työttömyysturvan korotusosa muutetaan kaikille 250 euron suuruiseksi tueksi.
– Työvoimakoulutukseen osallistuneiden määrä on laskenut rajusti 2000-luvulla eikä eniten koulutusta tarvitsevia ohjata tehokkaasti hankkimaan uutta osaamista. Useat koronan vuoksi lomautetut eivät pääse palaamaan entiseen työhönsä, mikä lisää uudelleen koulutuksen tarvetta, Saana Siekkinen huomauttaa.
Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentäminen tarkoittaisi käytännössä työttömien toimeentuloturvan leikkaamista. SAK:n mielestä se ei ole kestävä tapa edistää työllisyyttä.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty jo aiemmin, esimerkiksi lyhyen työuran jälkeen ansioturvaa saa vain 300 päivää. Työttömyyspäivärahan lyhyt kesto johtaa pahimmassa tapauksessa vain työttömien putoamiseen työmarkkinatuelle.
Koronakriisin jatkuessa työllistymismahdollisuudet ovat monilla toimialoilla heikot ja tuhansilla työntekijöillä on takanaan kohta jopa vuoden kestänyt lomautus. SAK on ehdottanut, että työttömyysturvaa pitäisi koronapandemian vuoksi jatkaa väliaikaisesti 100 päivällä.
Työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi perusteltua
SAK kannattaa työssäoloehdon muuttamista tuloperusteiseksi, mutta tähdentää, että sinänsä tarpeellisen uudistuksen lähtökohtana ei saa olla säästöjen hakeminen työttömyysetuusmenoista.
– Uudistuksen tavoitteena on vastata työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin ja selkeyttää työttömyysturvaa ja sen maksamista.
Työssäoloehdon tuloperusteisuus tarkoitta sitä, että työssäolon viikkokohtaisesta tarkastelusta luovutaan ja tarkastellaan vain tuloja.
– Jatkotyössä on varmistettava, että matalapalkkaisissa töissä ja tietyillä toimialoilla, kuten luovilla aloilla, malli ei johda työttömyyspäivärahan heikkenemiseen, painottaa Saana Siekkinen.