Työllisyyspolitiikka jämähti lähinnä kustannuskilpailukyvyn kyttäämiseksi
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee, miksi hallitus on työllisyyspolitiikassaan jämähtänyt yksipuoliseen kustannuskilpailukyvyn kyttäämiseen.
– Palkansaajat ovat kantaneet ison vastuun työllisyydestä pidättäytymällä palkankorotuksista ja kasvattamalla osuuttaan sosiaalivakuutusmaksuista. Kilpailukykysopimus loi talouteen vakautta ja valoisammat näkymät, mutta mikään ihmelääke se ei ole Suomen ongelmien korjaamiseksi.
Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnittää tänään julkistetussa raportissaan huomiota matalasti koulutettujen poikkeuksellisen huonoon työllisyystilanteeseen. Eloranta peräänkuuluttaakin hallitukselta suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan.
– Koulutusleikkaukset eivät tuo Suomeen yhtään uuttaa työpaikkaa. Sen sijaan leikkaukset vaikeuttavat entisestään yli 600 000 pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneen aikuisen mahdollisuuksia saada töitä.
Suomen suurin palkansaajajärjestö esittää koulutusleikkausten sijaan oppivelvollisuusiän pidentämistä, perustaitojen ottamista mukaan kaikkeen ammatilliseen koulutukseen ja työttömänä opiskelun helpottamista. Myös aikuisille suunnattuja tutkintoja on uudistettava alanvaihtoa helpottavaan suuntaan.
Arviointineuvoston raportista ilmenee, että alle 35-vuotiaiden naisten työssäkäynti on Suomessa vähäistä. Puheenjohtaja Eloranta huomauttaa Suomen työllisyysasteen paranevan 1,5 prosenttiyksiköllä, jos nuorten naisten työllisyys saadaan nostettua Ruotsin tasolle.
– Yksi syy työllisyyseroon on Suomen jähmeä perhevapaamalli, joka pitää uudistaa pikaisesti. SAK:n esittämä malli joustavoittaa perheen ja työelämän yhdistämistä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto parantaisi Suomen työmarkkinoiden toimintaa tasapainottamalla osa-aikatyön tarjontaa ja kysyntää. Osa-aikatyön tekemistä onkin viime vuosina helpotettu muun muassa sovitellun työttömyysturvan 300 euron suojaosalla ja työaikarajan nostolla sekä pienten lasten vanhempien joustavalla hoitorahalla.
– Osa-aikatyön vastaanottamista voidaan entisestään helpottaa esimerkiksi joustavoittamalla sovitellun työttömyyspäivärahan ehtoja. Samalla kun sosiaaliturvaa uudistetaan, pitää kuitenkin työlainsäädännössä korjata osa-aikatyön ja nollatuntisopimusten epäkohtia, Eloranta vaatii.
Finanssipolitiikkaa on arviointineuvoston mukaan tulevina vuosina tiukennettava julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi. SAK:n mukaan verotuksen kiristäminen on pidettävä mukana keinovalikoimassa.
– Tuloveron kevennykset olivat perusteltuja, jotta kilpailukykysopimus ei hyydyttäisi kotimaista kulutusta. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun työllisyys paranee kilpailukyvyn ja viennin elpyessä. Kestävyysvajeen umpikurominen ei voi perustua pelkästään menoleikkauksiin.
