Työllä tärkeä merkitys suomalaisille – Tasa-arvoa pitäisi olla enemmän

SAK:n ja Suomalaisen Työn Liiton tutkimus vapusta ja suomalaisesta työstä

Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n teettämästä yhteisestä tutkimuksesta käy ilmi, että työ on suomalaisille tärkeä asia kaikissa ikäryhmissä. Selvityksen mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan ole kovin tyytyväisiä siihen, miten tasa-arvo toteutuu nykyisessä työelämässä.

Suomalaisen Työn Liitto ja SAK toteuttivat vappututkimuksen, jossa selvitettiin Suomalaisen työn päivän kunniaksi ensimmäistä kertaa suomalaisten vapun viettoa ja suhtautumista työhön.

Vapussa vastaajat arvostavat yhdessäoloa ystävien ja läheisten kanssa rentoutuen ja leväten. Vapun viettoon suomalaiset käyttävät keskimäärin 60 euroa henkeä kohti. Nuorille vappu merkitsee juhlapäivänä selvästi enemmän kuin vanhemmille ikäluokille. Vajaa kolmannes kaikista tutkimukseen vastanneista (27 %) olisi valmis perinteiselle vappumarssille jonkin tärkeäksi kokemansa asian puolesta ja 20-24 vuotiaista marssille lähtisi 41 prosenttia.

Työelämän laatuun on panostettava

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisilla on hyvin terve suhtautuminen työelämään. Tämä käy ilmi muun muassa kysymyksestä, jossa haettiin vastausta työntekijöiden motivaatioon. Vastausten mukaan kolmeksi tärkeimmäksi motivaation lähteeksi tulivat hyvä työilmapiiri (70 %), hyvä palkka (42 %) sekä mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen (37 %).

– Vastaukset osoittavat, että SAK:n ajama linja työelämän laadun parantamiseksi on tärkeä ja sillä linjalla on syytä jatkaa, Lyly arvioi.

Kysely osoitti myös sen, että työelämän tasa-arvossa on vielä paljon tekemistä. Tätä todistaa muun muassa se, että vain 17 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Lyly huomauttaa, että myös sukupuolten välisessä tasa-arvossa on parantamisen varaa. Selvityksestä käy ilmi, että vain joka neljännen vastaajan mielestä työtä arvostetaan samalla tavalla riippumatta siitä, onko kyseessä nainen tai mies.

– Kun Suomessa halutaan pidentää työuria, on tärkeää, että työhyvinvoinnin parantamisen lisäksi työelämää vietäisiin aktiivisesti tasa-arvoisempaan suuntaan, niin naisten kuin miesten välillä tai esimerkiksi nuorten ja vanhempien työntekijöiden välillä, Lyly toteaa.

Ajankohtaiseen eläkeikäkeskusteluun tutkimus antaa Lylyn mielestä odotetun vastauksen. Vastaukset voi jakaa karkeasti kolmeen: kolmasosan mielestä sopiva vanhuuseläkkeen ikäraja olisi 55-60 vuotta, kolmasosan 61-64 vuotta ja kolmasosan 65-68 vuotta. Vastausten keskiarvo oli noin 63 vuotta.

Lylyn mielestä vastaukset osoittavat, että suomalaiset haluavat tehdä työtä nykyistä pidempään. Hänen mielestään merkittävää eläkevastauksissa oli se, että eroa ei niinkään syntynyt siinä, oliko vastaaja työntekijä, johtaja tai yrittäjä, vaan ikäluokkien mukaan.

Tieto kulutusvalintojen työllisyysvaikutuksista epäselvää

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari on huolissaan kuluttajien tietoisuudesta valintojen työllistämisvaikutuksista.

– Vaikka lähes 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä on tarpeeksi tietoa siitä, miten he pystyvät vaikuttamaan kulutusvalinnoillaan työllisyystilanteeseen, neljä vastaajaa viidestä arvioi työllisyysvaikutukset alakanttiin.

Tytäryhtiötalous-keskusteluun tutkimus antaa Tsuparin mukaan selvän viestin.

– Suomalaiset arvostavat laajasti kotimaista omistajuutta, sillä 92 prosenttia vastaajista pitää erittäin tärkeänä Suomen tulevaisuudelle yritysten omistuksen ja hallinnan säilymistä suomalaisissa käsissä, Tsupari kertoo.

Suomalaisten työmoraali kohdallaan

– Suomalaisten asennetta työntekoon luonnehtii yhä ”sisukkuus” ja ”sinnikkyys”, kaikissa ikäryhmissä. ”Puurtajiksi” ilmoittautuu tasaisesti kaikissa ikäryhmissä noin 40 prosenttia vastaajista. Työtä tehdään palkan ja toimeentulon vuoksi, mutta suomalaiset eivät ole pyrkyrityyppejä, Tsupari tulkitsee.

Ajankohtaiseen työterveys- ja työssäjaksamiskeskusteluun tutkimus antaa mielenkiintoisia eväitä.

– Työn koetaan edistävän hyvinvointia ja jopa 60 prosenttia kaikista vastaajista ja 70 prosenttia 20-24-vuotiaista katsoivat työn vaikuttavan positiivisesti terveyteen. Suomalaiset ovat valmiita työskentelemään voinnistaan riippuen työuralla pitempään ja 54 prosenttia vastaajista olisi valmis tekemään sopivan määrän töitä myös vanhuuseläkkeellä ollessaan, Tsupari toteaa.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.-12.4.2010 ja siihen vastasi 1 165 henkilöä. Otos on muodostettu niin, että se edustaa keskimäärin suomalaisia sukupuolen, iän sekä asuinläänin mukaan.

Vappututkimus 2010 löytyy PowerPoint- ja pdf-muodoissa oikean palstan linkkien kautta.

Suomalaisen Työn Liitossa on 1 400 jäsentä. SAK on Suomalaisen Työn Liiton jäsen.