Työlainsäädännön parannukset tulevat Suomeen nyt EU:sta

Ammattiyhdistysliikkeen mielestä tulevan EU-komission pitäisi edistää työehtosopimusten kattavuutta ja satsata etenkin psykososiaaliseen työsuojeluun.

Euroopan unionin uuden komission kokoonpano saa todennäköisesti pian vahvistuksen, ja komissio pääsee aloittamaan työnsä vielä syksyn aikana.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä ja Brysselissä suomalaisten palkansaajien etua valvovan FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara kertovat, millaisia asioita suomalainen ammattiyhdistysliike toivoo tulevan komission asialistalle.

Ay-liike on toivonut jo pitkään EU:lta lainsäädäntöä psykososiaalisesta työsuojelusta eli työn henkisen kuormittavuuden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä.

– Toistaiseksi direktiiviä tästä ei ole, Pekka Ristelä huomauttaa.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo luvannut, että sääntelyä olisi tulossa ainakin työntekijän oikeudesta olla tavoittamattomissa. Tarkoituksena on, että työ ei valuisi vapaa-ajalle. Viime kaudella aiheesta tehty EU-tason työmarkkinasopimus kaatui aivan kalkkiviivoilla.

Susanna Salovaaran mukaan ay-liike toivoo myös, että oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä säädettäisiin direktiivillä. Välttämätön ilmastonmuutokseen varautuminen tietää suuria muutoksia esimerkiksi energia-alalle sekä kemian- ja paperiteollisuuteen. Direktiivi voisi velvoittaa tukemaan näiden alojen työntekijöiden kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä uudenlaisen työelämän vaatimuksiin. Toistaiseksi tukirahat ovat Suomessa ohjautuneet lähinnä turvealalle.

Von der Leyen on väläytellyt myös, että tuleva komissio rakentaisi uutta laadukkaiden työpaikkojen toimintaohjelmaa. Sen tarkoituksena olisi huolehtia reilusta palkkauksesta ja oikeudenmukaisista työehdoista. Näihin tavoitteisiin pitäisi päästä työehtosopimusneuvotteluilla ja yleissitovien työehtosopimusten kattavuutta lisäämällä.

– Tämä on tärkeä tavoite varsinkin suomalaisten palkansaajien kannalta. Nykyhallituksen toimet ja paikallisen sopimisen laajentaminen saattavat päinvastoin heikentää meillä työehtosopimusten kattavuutta, Pekka Ristelä huomauttaa.

Julkisiin hankintoihin reilut pelisäännöt

Susanna Salovaara ja Pekka Ristelä toivovat myös, että komissio veisi eteenpäin edelliseltä komissiolta kesken jääneitä uudistuksia.

Julkisten hankintojen direktiiviä pitäisi muokata siten, että se edellyttäisi julkisilta hankinnoilta työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista. Kilpailutusta ei voisi voittaa yhtiö, joka ketjuttaa laittomasti työsuhteita tai maksaa työehtosopimusten vastaista palkkaa.

Uudistamista kaipaa myös direktiivi yritysneuvostoista. Sen mukaan suurilla, useissa eri EU-maissa toimivilla yrityksillä pitää olla yritysneuvosto, jossa on mukana työntekijöiden edustus eri jäsenmaista.

– Direktiivi ei nyt toteudu toivotusti. Moni yritys on laistanut velvoitteistaan eikä ole perustanut neuvostoa, koska siitä ei tule minkäänlaista sanktiota. Myös neuvostojen oikeutta saada tietoa on joissakin yrityksissä rajattu perusteetta, Pekka Ristelä sanoo.

Edellinen komissio aloitti uudistustyön, mutta se jäi pahasti kesken.

Susanna Salovaara puolestaan odottaa, että tälle kaudelle luvatussa EU:n uudessa tasa-arvostrategiassa nostettaisiin esiin naisten työssään kokemaa väkivaltaa sekä sitä, miten siihen pitää puuttua.

Kilpailukyky keskeisiä teemoja

Välillisesti myös eurooppalaisten yritysten kilpailukyky koskee palkansaajia. Globaalissa kilpailussa Eurooppa on jäänyt jälkeen Kiinasta ja Yhdysvalloista.

Kilpailukyky onkin yksi tulevan komission keskeisimmistä teemoista.

– Kilpailukyvylle pitää tehdä jotain, mutta kuten vastikään Euroopan kilpailukyvystä raportin tehnyt Mario Draghi tähdensi, emme voi kilpailla samoin konstein kuin Kiina ja Yhdysvallat. Euroopan on huolehdittava tasa-arvosta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointivaltiosta, Pekka Ristelä sanoo.

Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Draghi painotti raportissaan myös työmarkkinoiden vuoropuhelun merkitystä.

Toivoa Brysselistä

FinUnionsin Salovaara ja SAK:n Ristelä arvioivat, että EU:sta tuleva sääntely on suomalaisen palkansaajan kannalta vastaisuudessa entistä merkittävämpää.

– Jo jonkin aikaa kaikki työntekijän asemaa parantanut lainsäädäntö on tullut meille EU:sta. Nykyhallituksen linja näyttää siltä, että parannuksia sen suunnalta on turha odottaa jatkossakaan. Suomalaisten palkansaajien kannattaa tähyillä toiveikkaasti Brysseliin päin, Susanna Salovaara sanoo.

Anu Vallinkoski