Työkykyneuvottelut vähentävät sairauspoissaoloja

Reilusti yli puolet pitkällä sairauslomalla olleista työntekijöitä on palannut töihin uusien säännösten edellyttämien työkykyneuvottelujen jälkeen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kyselyn mukaan vain 28 prosenttia neuvotteluihin osallistuneista työntekijöistä on jatkanut sairauslomaansa.
19.02.2013 12:30
SAK

Omaan työhönsä on palannut työkykyneuvottelujen jälkeen 21 prosenttia ja muuhun työhön tai mukautettuun kokoaikaiseen työhön 25 prosenttia työntekijöistä. Osasairauspäivärahalle on siirtynyt 19 prosenttia.

Kari Haring– Näyttää siltä, että viime vuonna voimaan tullut lakimuutos on ehkäissyt työkyvyttömyyden pitkittymistä. Töihinpaluun kynnys madaltuu, kun työkykyneuvotteluissa voidaan järjestellä töitä työntekijän tilanteen mukaan, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring kertoo.

Kesäkuussa 2012 voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutoksen mukaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon on käytävä yhteiset työkykyneuvottelut viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijä on saanut Kelalta sairauspäivärahaa 90 arkipäivän ajan. Työkykyneuvotteluissa selvitetään työntekijän mahdollisuudet palata töihin.

Luottamushenkilöiden osallistuminen työkykyneuvotteluihin suositeltavaa

Neljä viidestä (81 %) kyselyyn vastanneesta luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta oli tietoinen uudesta 90 päivän säännöstä. Kaksi viidesosaa (41 %) luottamushenkilöistä tiesi, että työpaikalla oli käyty sääntöön liittyviä työkykyneuvotteluja. Suurin piirtein yhtä moni (39 %) oli ollut henkilökohtaisesti mukana neuvotteluissa.

SAK on suositellut, että työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voisi olla mukana työkykyneuvotteluissa, jos työntekijä niin haluaa.

– Kyselyssä ilmeni, että puolella työpaikoista oli ollut työkykyneuvotteluihin liittyviä ongelmia. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin työnantajan haluttomuus työolojen muokkaamiseen. Ongelmia oli myös esimerkiksi palkan suuruudessa töihinpaluun jälkeen. Osa vastaajista kertoi, että työntekijä oli jopa irtisanottu työkykyneuvottelujen jälkeen. Siksi on perusteltua, että työntekijällä olisi aina mahdollisuus ottaa luottamushenkilö mukaan työkykyneuvotteluihin, Kari Haring toteaa.

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1 186 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua tammikuun 2013 lopulla. Paneelissa kysytään säännöllisesti luottamushenkilöiden mielipiteitä työelämän kysymyksistä tai heidän näkemystään asioiden tilasta omilla työpaikoillaan.

Lisätietoja

Asiantuntijalääkäri Kari Haring, SAK, puh. 040 718 2624

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.