Varastoautomaatti on helpottanut Ulla Fagerströmin työtä. Kuva Laura Oja
Työkaverina robotti – Näin Farmanomi-Ullan arki muuttui
Farmanomi Ulla Fagerström kuulee jo robotin äänestä, onko jokin vialla. Hän kertoo viisi tapaa, miten robotin kanssa työskentely on muuttanut hänen työpäiviään.
1. Robotti teki työstä helpompaa
– Käytännössä robottimme on valtava metallinen kaappi farmaseutin työpisteen takana. Reseptien kanssa saapuvat asiakkaat näkevät lasioven läpi, miten robotti kuljettaa tuotteita kanavissaan. Varsinkin lapset tykkäävät seurata keräilijän toimintaa ja pakkausten liikkeitä.
– Meidän robottimme on varastoautomaatti. Se on puoliautomaattinen, mikä tarkoittaa, että kun meille tulee tavarakuorma, puramme sen ihan käsipelillä robotin sisuksiin. Täytetty robotti kuljettaa lääkepakkauksia farmaseuttien pöytien takana oleviin lokeroihin tilausten mukaan.
– Työ on robotin tultua helpottunut paljon. Ennen teknisen henkilökunnan piti olla kurkkimassa farmaseutin olan takana, mitä asiakas tarvitsee. Sitten haimme tuotteet laatikostoista. Nyt keräilyn hoitaa lähes kokonaan robotti. Joissain apteekeissa on myös täysautomaattisia robotteja, joita ei tarvitse täyttää, vaan ne järjestelevät tavarat paikoilleen itse. Tuotteet vain pudotetaan liukuhihnalle.
2. Robottia täytyy seurailla
– Robotti pysyy kunnossa, kun seuraamme tarkasti tavaroiden menekkiä ja järjestelemme laitteen sisällä olevaa varastoa. Joskus robotti kerää tuotteita huonosti tai osia vääntyy, ja silloin pitää tarttua työkaluihin. Yleensä ongelma alkaa niin, että robotti pitää omituista ja kovaa ääntä. Silloin avaamme oven ja ryhdymme tulkitsemaan robotin viestejä.
– Jos tulee jokin äärimmäinen poikkeustilanne, pärjäämme vanhalla systeemillä ilman robottiakin. Apteekin toiminta ei pysähdy, vaikka robotti menisi hetkeksi jumiin.
3. Tarvitsen vatupassia ja hohtimia
– Kun robotti saapui apteekkiin, työnkuvani muuttui teknisemmäksi. Robotti kaipaa toisinaan huoltoa, joten hohtimet ja vatupassi ovat kädessä useammin kuin ennen. Se ei haittaa, koska työ on muuten helpompaa.
– Jos robotti lakkaa toimimasta, tutkin, osaanko korjata vian vai pitääkö kutsua huoltomies. Perusjutut pystyn hoitamaan itse. Jos en olisi yhtään teknisesti orientoitunut, robotin kanssa toimiminen voisi tuntua ikävältä.
4. Suomen kieli ei riitä
– Robotin ohjelmisto ei ole sama kuin muuten apteekissa käytettävä ohjelmisto, mutta ne keskustelevat keskenään. Joillekin työkavereille on ollut hankalaa, että robotti puhuu vain englantia ja saksaa, mutta hyvin olemme oppineet sen kanssa pärjäämään.
– Koko porukka on suhtautunut robottiin myönteisesti, vaikka kukaan meistä ei ollut käyttänyt sellaista aiemmin. Jokainen vikatilanne oli uusi. Kun johonkin ongelmaan löytyi ratkaisu, vuorossa olevat välittivät tiedon muille. Pikkuhiljaa osaaminen kasvoi. Se, joka ymmärtää robottia parhaiten, ei voi olla aina paikalla, joten kaikkien pitää osata tehdä jotain. Vähintäänkin lähettää kännykällä kuva vikatilanteesta huoltomiehelle ja kysyä apua.
– Tiedän yrityksiä, joista työntekijä on joutunut lähtemään robotin tulon myötä, mutta myös sellaisia, joissa työntekijä on onnistunut perustelemaan tarpeellisuutensa. Aina tarvitaan henkilökuntaa, joka osaa huoltaa robottia. Robotisaatioon investoiminen voi myös luoda uusia työpaikkoja.
5. Pystyn keskittymään muihin hommiin
– Ajattelen, että robotti on minulle ikään kuin jatkokädet. En ylipäätään koe robotteja uhaksi. Ne ovat tätä päivää, helpottavat työtämme ja nopeuttavat apteekissa asiointia. On hyvä, että pystyn viettämään vähemmän aikaa varastossa ja keskittymään muihin tehtäviini, kuten asiakaspalveluun ja toimistotöihin. Työnantaja seuraa tietysti robotin toimintaa, mutta en koe, että valvonta olisi lisääntynyt.
– Robottien käyttö lisääntyy varmasti lähivuosina. Koulutusmatkalla Ranskassa näin, että sikäläisissä apteekeissa on itsepalvelukassoja samaan tapaan kuin ruokakaupoissa täällä. Saa nähdä, milloin itsepalvelu tulee suomalaisiin apteekkeihin.
– Olen tutustunut uusiin ratkaisuihin myös täydennyskoulutusmessuilla. Yksi robottivalmistaja tarjoaa apteekkeihin virtuaalihyllyjä: tuotteita selataan tablettitietokoneelta, ja asiakkaalle näkyvä varasto on robotin sisällä. Se on varmasti kätevää, koska apteekissa ei silloin tarvitse olla niin valtavaa määrää tavaraa ihan vain siksi, että hyllyt näyttäisivät täysiltä. Minusta tällaiset järjestelmät ovat hienoja tulevaisuuden mahdollisuuksia.”
Noora Vaarala/ vapaa toimittaja