Työelämän osaamiskeskus
Uuden keskusjärjestön lähtökohtana on poliittinen moniarvoisuus ja puoluepoliittinen sitoutumattomuus.
Liki 1,7 miljoonan keskusjärjestöä kuunnellaan paremmin kuin pienempää saati yhtä yksittäistä liittoa. Lisäksi voimia yhdistämällä voidaan purkaa päällekkäisiä töitä ja siten hoitaa tehtäviä nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin sekä liitoille edullisemmin.
Hanke lähti liitoista ja sitä ovat olleet suunnittelemassa liittojen puheenjohtajat ja asiantuntijat. Syksyn aikana keskusjärjestöjen ja liittojen tilaisuuksissa ja aluekierroksella pääsivät ääneen myös paikalliset aktiivit. Projektipäällikkö Juha Heikkalan mukaan aluekiertueella kerättiin palautetta. Tilaisuuksien fiilistä hän kuvasi hyväksi.
Ohjausryhmän puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan ihmiset pohtivat yhteisen ay-politiikan käytännön tekemistä. Alueellisen toiminnan merkitys nousi esille kiertueen aikana, mikä onkin luonnollista, koska kuulijat olivat liittojen alueellisia aktiiveja. Aluetoiminnan merkitys ei juuri korostunut hankkeen työryhmien raporteissa. Nyt vielä pohditaan, millaista ja minkä muotoista aluetoimintaa uusi keskusjärjestö tarvitsee.
Vahva vaikuttaja
Mukana olevien liittojen odotukset uudelta keskusjärjestöltä ovat suuret. Keskusjärjestön pitää kyetä haastamaan niin työnantajien viisaudet kuin poliitikkojen vaihtoehdottoman yhden totuuden politiikan. Liitot odottavat, että uusi keskusjärjestö on aktiivinen ja aloitteellinen. Se tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun omia avauksia.
Jos Elinkeinoelämän keskusliitto ei jatkossa kykene tekemään sopimuksia, niin entistä merkittävämpään rooliin nousee uuden keskusjärjestön kyky ja taito lobbaamiseen. Poliittisiin päätöksentekijöihin on vaikutettava työelämään liittyvissä asioissa eikä tämä työ näytä ainakaan helpottuvan lähivuosina. Myös tarve ay-liikkeen yhteiselle yhteiskuntavaikuttamiselle kasvaa.
Verkostoitumista
Eri alojen liitoilla on erilaisia tarpeita. Pienilläkin liitoilla on takanaan ison keskusjärjestön voima. Verkostoilla tai foorumeilla, voidaan vaikuttaa pientenkin alojen yhteisiin asioihin. Luovilla aloilla esimerkiksi tekijänoikeuskysymykset ovat merkittävä yhteiskunnallisen edunvalvonnan kohde.
Teollisuuden, palvelujen, julkisalojen tai kuljetuksen liitoilla on yhteisiä asioita ajettavanaan. Näin erilaiset liitot löytävät kumppaneita edunvalvontansa tarpeisiinsa.
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIAn edunvalvontapäällikkö Mikko Heinikoski, joka haastatteli graduaan varten hankkeessa mukana olevia liittojohtajia, arvioi, että liitot eivät ole hyödyntäneet kovin hyvin nykyistenkään keskusjärjestöjen palveluja. Heinikosken mukaan pieni liitto on äänimääräänsä vaikutusvaltaisempi, jos se on aktiivinen keskusjärjestössä ja sen verkostoissa.
Mukana muutoksessa
Työelämä ja ay-liikkeen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Liitot odottavatkin uudelta keskusjärjestöltä ketteryyttä ja avoimuutta, taitoa elää muutoksessa.
Ay-liike on ollut keskeisesti mukana uudistamassa vakinaisessa työsuhteessa olevien asioita. Tällaisia työsuhteita on edelleen valtaosa, mutta jatkossa ay-liikkeen on korotettava ääntään voimakkaammin erilaisissa pätkätöissä olevien, itsensä työllistävien ja pakkoyrittäjien puolesta. Työelämän uudet trendit, robotisaatio, digitalisaatio tai jakamistalous pakottavat ay-liikkeen laajentamaan edunvalvontaansa.
Uudesta keskusjärjestöstä keskusteltaessa on korostettu, ettei hankkeella kajota liittojen itsenäisyyteen. Toki näin on ja liitot neuvottelevat jatkossakin sopimuksensa itse.
Uusi keskusjärjestö -hankkeessa on käyty hyvää keskustelua ay-liikkeen uudistumisen tarpeesta ja nimenomaan sitä liitot uudelta keskusjärjestöltä odottavat. Näin olettaisi − ainakin jollain aikavälillä, että myös liitot uudistaisivat toimintatapojaan. Arvelisin, että avoin ja aktiivisesti avauksia tekevä keskusjärjestö edellyttää samansuuntaisesti toimivia liittoja.
Pontta EU-vaikuttamiseen
Liitoilla on suuria odotuksia etenkin EU-edunvalvontaan. Sen merkitys kotimaisessa ja ulkomaisessa edunvalvonnassa on kasvanut ja tuonut lisätyötä niin liitoille kuin keskusjärjestöillekin. Jo vuosia keskusjärjestöillä on ollut Brysselissä yhteinen toimisto.
Liitot pitävät tärkeänä, että keskusjärjestö kykenisi seuraamaan Euroopan talouspolitiikan linjauksia ja EU-tason työelämän muutoksia. Myös kansallisen EU-politiikan vaikuttamista kotimaassa on tarvetta vahvistaa. Liittojen kansainvälisen yhteistyön odotetaankin tiivistyvän.
Uutta järjestökulttuuria
Hankkeessa olevat liitot ovat erilaisia. Kun kahden keskusjärjestön ja niiden ulkopuolella olevat liitot perustavat uuden keskusjärjestön, se asettaa haasteita uudenlaisen järjestökulttuurin rakentamiselle. Yhdessä toimimisen muodot ja tavat vakiintuvat aikanaan.
Yhdessä ay-liike on vetovoimaisempi ja siihen on helpompi liittyä. Järjestäytymisasteen nostamisen tukeminen onkin uuden keskusjärjestön työsarkaa.
Hankkeen puheenjohtaja JHL:n Jarkko Eloranta onkin sanonut, että uuden keskusjärjestön vahvuuksina on joukkojen kokoaminen ja mahdollisuus selkeyttää mielikuvaa ay-liikkeestä.
− Voimme luoda voimavaroja ja kykyjä, joita meillä ei tällä hetkellä ole. Tavoittelemme myös perinteistä solidaarisuutta ja heikomman puolustamista, eli asioita, jotka on kirjoitettu ay-liikkeen DNA:han, kiteytti Eloranta Motiivi/aktiivin haastattelussa.
Monia käytännön asioita ratkotaan vielä keskusjärjestön perustamisen jälkeenkin. Erilaiset liitot etsivät yhteistä ääntä. Tämä on välillä vaikeaa pienemmissäkin keskusjärjestöissä liittointressien korostuessa.
Pitää jaksaa nähdä yhteiset tavoitteet ja haluta toimia palkansaajien yhteiseksi parhaaksi. Uuden keskusjärjestön perustaminen ja sen onnistuminen tehtävässään on tahdon asia!
Aino Pietarinen
Lähteet:
www.uusikeskusjärjestö.fi muistiot, pöytäkirjat ja työryhmien raportit
Mikko Heinikoski: Juna, josta ei voi jäädä pois (gradu 2016, Lapin yliopisto)
Motiivi/aktiivi 15.12.2015
