Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Työelämän käytäntöjen on joust…

Uutinen

Työelämän käytäntöjen on joustettava perheiden tarpeiden mukaan

SAK:n kehittämispäällikkö Eija Hietanen:

Kuva: Ville Juurikkala.

– Perheiden ja lasten hyvinvoinnin näkökulma on oltava keskeisenä mukana, kun työelämää kehitetään. Työelämän käytäntöjen on joustettava perheiden tarpeiden mukaan, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Eija Hietanen. Hän korostaa, että perheen ja työn yhteensovittamisen helpottamisessa avain on työpaikoilla. Hietanen puhuu tänään perhetutkimuksen päivillä Jyväskylässä.

– Tärkeintä on löytää yhteinen tahto tarkastella ratkaisuja perheen ja lasten näkökulmasta. Ammattiyhdistysliike on tällaiseen yhteistyöhön valmis. Ratkaisevaa on saada perheiden näkökulma mukaan organisaation johtamiseen ja esimiestyöhön.

– Työelämää, tulonsiirtoja ja palveluja on kehitettävä niin, että ne tukevat paremmin myös lasten vanhempien työssäkäyntiä. Yhteiskunnan tulee antaa mahdollisuus sekä hankkia perhe, että osallistua työelämään, Hietanen sanoo.

SAK:n mielestä osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa on edelleen kehitettävä niin, että se nykyistä paremmin voi tarjota työssä käyville pienten lasten vanhemmille todellisen vaihtoehdon. Osittaista hoitovapaata tulee esimerkiksi laajentaa niin, että molemmat alle 10-vuotiaan lapsen vanhemmat voivat halutessaan lyhentää työaikaa.
– Osittaista hoitovapaa kehitettiin voimassa olevan tupon pohjalta ja meille on tullut sekä työpaikoilta että liitoista myönteisiä viestejä sen käytöstä.

Eija Hietanen korostaa, että Suomessa kysymys perheen ja työn yhteensovittamisesta on erityislaatuinen, koska suomalaisilla naisilla on pitkä kokopäivätyössä käynnin perinne. Naisten korkeasta työssäkäyntiasteesta huolimatta Suomessa syntyvyys on viime vuosina ollut suurempaa kuin monessa Etelä-Euroopan maassa. Lapsiperheiden tuilla, kuten päivähoitopalveluilla ja lastenhoitovapaita koskevilla sopimuksilla sekä yhteiskunnan antamalla lapsiperheiden taloudellisella tuella, on tärkeä merkitys syntyvyyteen ja lapsiperheiden pärjäämiseen.

Suomessa hankitaan lapsia entistä vanhempina. Koulutusajat ovat pidentyneet. Pätkittäiset ja epävarmat työsuhteet vaikuttavat lasten hankinnan siirtämiseen myöhempään tai jopa tietoiseen valintaan lasten hankkimatta jättämisestä. Työelämän epävarmuus heijastuu myös lapsiperheiden hyvinvointiin. Eija Hietanen on huolissaan tutkimuksissa esiin tulleista viitteistä naisten välisestä jakautumisesta.
– Joko hankitaan pitkä koulutus, ollaan pitkään erilaisissa pätkätöissä eikä hankita lapsia ollenkaan tai suuntaudutaan enemmän kotiäidin uraan.