Työelämän epävarmuus kuormittaa – ”Nuoret eivät välttämättä uskalla unelmoida tulevaisuudesta”

Pätkätöitä, osa-aikaisia työsopimuksia, epävarmuutta toimeentulosta. Tällaiset kuulumiset nuorten maailmasta ovat tuttuja järjestöasiantuntija Jussi Kukkolalle, joka vastaa SAK:n nuorisotoiminnasta.

Kukkola näkee aitiopaikalta, miten yhteiskunnalliset tapahtumat heijastuvat nuoriin. Kolmen viime vuoden aikana nuoria eivät ole kuormittaneet pelkästään perinteiset työ- ja toimeentulohuolet vaan myös kriisistä toiseen kulkeminen.

Ensin tuli korona, joka vei työt etenkin matkailu- ja ravintola-alalta. Sitten alkoi Ukrainan sota, joka on horjuttanut yleistä turvallisuuden tunnetta ja nakertanut Suomen taloutta. Samaan aikaan takaraivossa jyskyttää tieto uhkaavasti etenevästä ilmastonmuutoksesta.

Kukkola pohtii, onko ihmekään, jos nykyisyys kuormittaa ja tulevaisuus huolettaa nuoria.

Hän huomauttaa, että nyt opiskelevalla ikäluokalla työura on paljon pidempi ja eläkeikä korkeampi kuin aiemmilla sukupolvilla.

– Nuoria varmasti mietityttää, miten töissä jaksaa olla. Entä pärjääkö tekemällään työllä koko työuransa?

Nämä pohdinnat on otettu vakavasti myös SAK:ssa. Eduskuntavaalien lähestyessä järjestö haluaa nostaa keskusteluun keinoja, joilla nuorten työntekijöiden asemaa voitaisiin parantaa.

Lakeja määräaikaisten ja osa-aikaisten turvaksi

Yksi keskeisimmistä epäkohdista on Jussi Kukkolan mukaan se, että epätyypilliset työsuhteet kasautuvat nuorille.

Pysyvän työn puutteessa on Tilastokeskuksen mukaan eniten 25–34-vuotiaita. Tähän ikäryhmään kuuluu tilastojen mukaan peräti kolmannes niistä määräaikaista työtä tekevistä palkansaajista, jotka haluaisivat pysyvän työn.

Määräaikaisuuksien ketjuttaminen, nollatuntisopimukset ja vastentahtoinen osa-aikatyö pakottavat miettimään, mihin elämässä on varaa. Uskaltaako perhettä perustaa, tai onnistuuko kouluttautuminen uudelle alalle?

– Nuoret eivät välttämättä uskalla unelmoida tulevaisuudesta, Kukkola sanoo.

Määräaikaisen työvoiman käytön ehtoja tulisikin kiristää niin, että pysyvä työvoiman tarve määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin. Lisäksi työnantajan aloitteesta tehtävälle osa-aikatyölle tarvitaan perusteet samaan tapaan kuin nyt määräaikaisuuden käytölle.

Kukkola korostaa, ettei SAK:lla ole mitään sitä vastaan, että osa työntekijöistä haluaa itse työskennellä osa-aikaisesti. Lakimuutos tarvitaan suojaamaan niitä, joille osa-aikaisuus ei ole oma valinta.

Luottamusmiehen asemaa vahvistettava

Toinen nuoria koskettava työelämän ongelma on haavoittuvassa asemassa olevien hyväksikäyttö.

Jos nuori ei tiedä oikeuksiaan, hän ei välttämättä saa oikeansuuruista palkkaa, asianmukaisia taukoja tai työehtosopimuksen mukaisia lisiä. Julkisuudessa on kerrottu esimerkiksi pikaruokaravintoloista, joissa työntekijät eivät ole päässeet ruoka- ja vessatauoille.

SAK lähtisi ratkomaan hyväksikäyttöongelmaa paitsi viranomaisvalvontaa lisäämällä myös kriminalisoimalla alipalkkauksen eli tekemällä liian pienen palkan maksamisen rangaistavaksi. Näin väärin toimineelle työnantajalle tulisi muitakin seuraamuksia kuin velvollisuus maksaa puuttuvat palkat.

Jussi Kukkola sanoo, että tämän lisäksi kansanedustajat voisivat turvata lainsäädännöllä luottamusmiehen asemaa, joka nykyisin perustuu pitkälle työehtosopimuksiin.

– Kun työpaikalla on luottamusmies, rikkomuksiin puututaan todennäköisemmin kuin sellaisissa tilanteissa, joissa luottamusmiestä ei ole.

SAK haluaa kiinnittää kansalaisten ja poliitikkojen huomion myös raskaudesta ja perhevapaista johtuvaan syrjintään. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM saa vuodessa noin tuhat raskaussyrjintää koskevaa selvityspyyntöä.

Tähän SAK ehdottaa ratkaisuksi työsopimuslain täsmentämistä niin, etteivät raskaus ja perhevapaan käyttö vaikuta määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Lisäksi tarvitaan korotettu irtisanomissuoja perhevapaalta palaaville työntekijöille.

Henkiseen kuormitukseen puuttuminen helpommaksi

Jussi Kukkola muistuttaa, että eduskunta pystyy tekemään osansa myös nuorten kokeman henkisen kuormituksen lievittämisessä.

– Kansanedustajat voivat säätää velvoittavia lakeja siitä, miten henkinen kuormitus pitää konkreettisesti ottaa huomioon työpaikoilla.

Tämän lisäksi eduskunta voi tehdä työterveyshuollon kehittämistä koskevia päätöksiä, joilla mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja eläköitymisiä saadaan vähennettyä. Tätä nykyä mielenterveyden ongelmat ovat suurin syy alle 35-vuotiaiden saamiin eläkepäätöksiin.

Kukkola toivoo päättäjien muistavan, että nuorten työntekijöiden aseman parantamisella on iso merkitys paitsi nuorille itselleen myös yhteiskunnalle.

– Usein mielikuva koko työelämästä saadaan ensimmäisissä työpaikoissa. Jos kokemukset ovat tosi negatiivisia, se vaikuttaa ihmiseen pitkään.

Kansalaisille eduskuntavaalit ovat Jussi Kukkolan mielestä mainio vaikuttamisen paikka.

– Harva ymmärtää, kuinka laajasti eduskunnassa päätettävät asiat vaikuttavat työsuhteen ehtoihin.

Lue lisää siitä, miten SAK vähentäisi työelämän epävarmuutta.

Minna Hotokka