
Turvalaiteasentaja Jonne Lähde ei ole katunut ammatinvalintaansa päivääkään. Työ on mielenkiintoista ja jokainen päivä erilainen – jos ei muuten, niin ainakin työpari ja jutut vaihtuvat melkein joka päivä.
Työelämän ammattilaiset: Junaliikenteen turvallisuusvastaava
Jotta raideliikenne sujuu turvallisesti, vaatii se modernia kulunvalvontaa. Sähköasentajan koulutuksen saanut Jonne Lähde varmistaa, että junan kyytiin uskaltaa hypätä.
“Turvalaitteiden kunnossapidolla varmistetaan, että junat pysyvät kiskoilla ja liikennöivät turvallisesti. Työllä on siis selkeä tarkoitus. Jos silloin tällöin päästään lehteen, se on merkki siitä, että ihan kaikessa ei olla onnistuttu täydellisesti.
Meidän alueen päätoimipiste on Kouvolassa ja töitä tehdään aina Kotkaan ja Haminaan sekä Lahdesta pohjoiseen Pieksämäelle asti. Meitä turvalaiteasentajia on 14, joista kaksi on vuorollaan 24/7 varallaolovuorossa.
Normaalina työpäivänä tarkkaillaan ja tarkistetaan infraa, esimerkiksi kymmenen kilometrin välein olevia tietokonepohjaisia asetinlaitteita ja niiden ohjaamia laitteita. Kyseessä ovat aktiiviset turvalaitteet, joten jos niihin pitää tehdä jotain, meidän pitää saada ratatyölupa ja junat pitää pysäyttää työn alla olevalta osalta. Sellaisia rakoja, jossa voidaan asioita tehdä, on aika vähän.
Onneksi liikenteen lamauttavia vikoja tulee varsin harvoin. Pienempiä vikoja voi olla pari päivässä. Joskus on useampia päiviä, ettei ole yhtäkään.”
Jos teet virheen, pahimmassa tapauksessa ihmisiä voi kuolla. Vastuu on iso, mutta siihen tottuu.
“Vastuu on aika iso. Kun hain tänne töihin kymmenen vuotta sitten, parikymppisen pojan puntti alkoi työhaastattelussa vähän tutista, kun vanhemmat kollegat kertoivat elämän realiteetteja: jos teet virheen, pahimmassa tapauksessa kuolee ihmisiä. Tarkkana saa tietysti aina olla, mutta siihen on tottunut vuosien varrella.”

”Viankorjaus on sinänsä yksinkertaista työtä, mutta jos vaihdetaan jotain tietokonelaitteiden kortteja, jokainen niistä maksaa helposti toista tonnia. Jos aletaan korjata jotain isompaa vikaa, voidaan puhua kymmenien tuhansien kuluista.”
Kun paahdoin leipää, aloin miettiä, että jonkunhan se sähkö pitää pistorasiaan tuoda.
“Pohdin 15-vuotiaana, millä alalla olisi tulevaisuutta. Kun yhtenä aamuna paahdoin leipää, aloin miettiä, että jonkunhan pitää sähkö pistorasiaan tuoda. Siitä se lähti.
Suoritin sähköasentajan perustutkinnon. Koulun jälkeen mietin, onko tämä sittenkään minun alani, mutta sitten tuli tämä paikka auki VR:lle. Pääsin sisään ja olen hankkinut pätevyyden työskennellä rautatieverkolla.
Päivääkään en ole katunut. Työ on mielenkiintoista ja jokainen päivä erilainen – jos ei muuten, niin ainakin työpari ja jutut vaihtuvat melkein joka päivä.”

”Onnistumiset painottuvat erilaisiin korjauksiin. Jos joku kollega sanoo, että älä tee hommaa tietyllä lailla ja sitten vika korjaantuukin meikäläisen toimenpiteellä, niin tuleehan siitä voittajafiilis. Meillä vikamäärät ovat pienentyneet huomattavasti, joten sekin kertoo jotain huoltotyömme laadusta.
Alalla riittää töitä, koska sähkön käyttö ei varmasti tule vähenemään. Joskus töitä tehdään ulkona räntäsateessa, mutta vaihtelu virkistää.”
Kun juna on aikataulussaan, se tarkoittaa sitä, että aika moni ihminen on tehnyt työnsä hyvin.
“Työ on kasvattanut itseä. Vaikka sanotaan, että ‘synnyt, elät ja kuolet yksin’, työkaveri on aika pirun tärkeä veijari siinä, että hän jakaa ajatuksia, pitää huolta ja häneltä voi aina pyytää apua. Kukaan ei voi tietää kaikkea, ja olen oppinut, ettei aina pidä yrittää pärjätä yksin. Mieluummin kannattaa kysyä kuin tehdä turhia virheitä.
Työ on tärkeää turvallisuuden kannalta. Jos meitä ei olisi, en tiedä, uskaltaisinko itsekään hypätä junan kyytiin.
Ihmisten olisi hyvä ymmärtää, että kun juna on perillä aikataulussaan, se tarkoittaa, että aika moni ihminen on tehnyt työnsä hyvin.”
Jonne Lähde (31 v.)
- Turvalaiteasentaja, rautateillä vuodesta 2014
- Sähköliiton jäsen
“Liityin itse liittoon jo opiskellessa, ja nyt olen hoitanut luottamusmiehen tehtäviä kolme vuotta. Meidän työporukan järjestäytymisaste on sata prosenttia. Olisi aika ikävää olla neuvottelemassa asioista ihan yksin. Nykyinen hallitus yrittää hajottaa ja hallita, mutta ammattiliittojen vahvuus syntyy hyvistä työehtosopimuksista, neuvotteluista ja yhteisöllisyydestä.”
Tämä juttu on osa SAK:n Työelämän ammattilaiset -sarjaa. Esittelemme kahden viikon välein SAK:n ammattiliittojen jäseniä ja heidän työtään.