Työehtosopimuksen alittavan palkan maksamisesta säädettävä rangaistus – Nyt työnantaja pääsee työehtokikkailusta kuin koira veräjästä

Miksi SAK ajaa alipalkkauksen muuttamista rangaistavaksi?

Alipalkkauksen tekeminen rangaistavaksi on SAK:n pitkäaikainen tavoite, kertoo päälakimies Timo Koskinen. Se on kulkenut tavoitteissa rinta rinnan toisen suuren tavoitteen, ammattiliittojen kanneoikeuden, kanssa.

– Aiemmin ajateltiin, että kanneoikeudella estettäisiin työehtosopimusten vastaisten palkkojen maksaminen, Koskinen taustoittaa. 

Maailma on kuitenkin muuttunut. Ennen työntekijät olivat järjestäytyneempiä ja erilaisia työsuhteiden ongelmia oli vähemmän, ammattiliitoilla oli paremmat resurssit ja työehtosopimusten yleissitovuuteen liittyen oli vähemmän ongelmia.

– On paljon ulkomaisia työntekijöitä, jotka tekevät keikkatöitä, on vuokratyöntekijöitä, alihankkijan alihankkijaa sekä rajanvetoa työsuhteen ja yrittäjyyden välillä. Ongelmia on yksinkertaisesti valtavasti, ja viikoittain vastaan tulee ihan räikeitä tapauksia, Timo Koskinen kertoo. 

Samaan aikaan liian pientä palkkaa maksaneelle työnantajalle ei ole luvassa sen paremmin sakkoa kuin muutakaan rangaistusta. Puuttunut summa pitää toki maksaa työntekijälle, jos tämä osaa sitä vaatia, mutta työntekijä saattaa joutua odottamaan saataviaan pitkäänkin.

Koskisen mielestä rikoslakia olisi nyt aika muuttaa. Työehtosopimusten vähimmäispalkkoja alemman palkan maksaminen olisi silloin palkkarikos. 

Ovatko muutkin kuin SAK heränneet epäkohtaan?

Ainakin vasemmistopuolueet ovat samaa mieltä alipalkkauksen kriminalisoinnista, Timo Koskinen sanoo. SAK:n viime marraskuussa järjestämässä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalikeskustelussa lakimuutosta kannattivat vasemmistoliiton, Sdp:n ja vihreiden puheenjohtajat.

– Toivottavasti saamme tämän nyt puolueiden ja ehdokkaiden vaalitavoitteisiin ja myöhemmin hallitusohjelmaan, Timo Koskinen toivoo. 

Miten SAK on ajanut asiaa?

Olemme sorvanneet yhdessä jäsenliittojemme juristien kanssa ehdotuksen alipalkkauksen kriminalisoinnista. Siinä on yritetty taklata aiempien ehdotusten ongelmakohdat, Timo Koskinen kertoo. 

Nyt rangaistavuus olisi rajattu vain työehtosopimusten alimpiin palkkaluokkiin. 

– Tätä olisi helppoa valvoa. 

Miten asia etenee?

Tällä hallituskaudella alipalkkauksen kriminalisointia ei tietenkään ole enää mahdollista saada viralliseen valmisteluun, joten katse on nyt vaaleissa ja seuraavassa hallitusohjelmassa.

– Tämän jos saisi sinne yhdeksi sakaraksi, Timo Koskinen toivoo. 

Hänen mukaansa asian läpi saaminen riippuu hallituspohjasta ja vaalien suurimmasta puolueesta. 

Alipalkkauksen rangaistavuuden lisäksi hallitusohjelmaan ja jatkovalmisteluun pitäisi saada myös työsuhteen ja yrittäjyyden epäselvä rajanveto. 

– Alipalkkauksen kriminalisointikin on sivuseikka, jos ei tiedetä, onko ylipäätään työsuhdetta.

Veera Luoma-aho