Työehtosopimisen siirtyminen työpaikoille on riski palkansaajille ja yrityksille

Metsäteollisuus ry:n luopuminen liittotason työehtosopimisesta ei ollut suuri yllätys, sillä työnantajat ovat jo pitkään purkaneet keskitettyä työehtosopimisen mallia. Keskusjärjestötasolta on siirrytty liittotasolle ja nyt Metsäteollisuus ry ilmoittaa neuvottelevansa tulevaisuudessa työehdot yrityskohtaisesti. Seuraava askel olisi hajauttaa sopiminen niin, että työehdoista sovittaisiin jokaisen yksittäisen työntekijän kanssa. 

Ilman alakohtaisia työehtosopimuksia ei ole myöskään yleissitovuutta, joka turvaa minimipalkat ja sen, että yritykset eivät ala kilpailla työehtoja polkemalla.

– Yrityskohtainen neuvottelu uhkaa heikentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa ja voi johtaa pidemmällä aikavälillä heikompaan palkkakehitykseen ja suurempiin palkkaeroihin, kun osa yrityksistä hakee kilpailuetua maksamalla muita alhaisempia palkkoja, Ilkka Kaukoranta arvioi.

Enemmän neuvoteltavaa, riitoja ja lakkoja

Kun palkankorotuksista ja muista työehdoista sovitaan työpaikoilla, myös niihin liittyvät riidat ja lakot siirtyvät työpaikoille, Kaukoranta muistuttaa.

– Yritykset ovat ulkoistaneet työehtoneuvottelut ammatti- ja työnantajaliitoille, mutta ilman alakohtaista työehtosopimusta samoista asioista pitää päättää kaikissa yrityksissä erikseen. Alakohtaisilla sopimuksilla työehtoihin liittyvät riidat on siirretty pois työpaikoilta, mutta kuitenkin pöytiin, joissa alan ominaispiirteet ja työntekijöiden ja työnantajien tarpeet osataan huomioida.

Kaukoranta epäilee, että yritystason sopimisessa sovittavien asioiden määrä todennäköisesti vähenee ja näin käy erityisesti pienemmissä yrityksissä, joilla ei ole resursseja neuvotella laajoja työehtosopimuksia.

– Moni asia, joka nykyään sovitaan työehtosopimuksessa, muuttuisi sellaiseksi, josta työnantaja päättää yksin.

Hyvästit pohjoismaiselle mallille?

Jos sopiminen siirtyy laajemmin yritys- ja työpaikkatasolle, merkitsee se hyvästejä pohjoismaiselle työmarkkinamallille. Kaukoranta ei tätä toivo, vaikka esimerkit anglosaksisista maista osoittavat, että yksilö- ja yrityskohtainen työmarkkinamallikin on mahdollinen.

– Kattaviin työehtosopimuksiin perustuva malli on mahdollistanut kaikissa pohjoismaissa verrattain korkean työllisyyden, kohtuullisina pysyneet palkkaerot ja reilun työelämän, jossa myös työntekijöillä on sananvaltaa. 

Kiinnostuitko?

Lisää aiheesta voit lukea Ilkka Kaukorannan blogikirjoituksesta Uhkarohkea hyppy tuntemattomaan.

Lisätietoa löydät myös täältä: Työehtosopimus takaa etusi työelämässä.