SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Työajan pidentäminen ei paranna tuottavuutta
Mekaaninen työajan pidentäminen ei nosta Suomea suosta, tähdentää SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Hän huomauttaa Helsingin Sanomien Vieraskynässä, että työtuntien lukumäärää tärkeämpää on tuottavuus eli se, mitä työtunnilla saadaan aikaan.
– Tilastoista selviää, että pisintä työaikaa Euroopassa tehdään niissä maissa, joissa arvonlisäys työtuntia kohti on pieni. Jos pitkät työajat toisivat automaattisesti vaurautta, voisimme ottaa mallia Turkin, Kreikan, Tšekin, Slovakian, Bulgarian, Romanian ja Puolan kaltaisista maista, kirjoittaa Antila blogissaan.
Hän uskoo, että työtuntien määrän kasvattaminen nykyisestä alentaisi työn tuottavuutta sekä lisäisi työuupumusta ja sairauspoissaoloja. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaikeutuisi.
Samalla Juha Antila ihmettelee, mihin katosi puhe työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Se, ettei pääministeri Juha Sipilän hallitus puhu lainkaan työelämän laadun kehittämisestä, on merkittävä suunnanmuutos historiallisesti.
– Aina Harri Holkerin (kok.) vuonna 1987 nimitetystä hallituksesta lähtien hallitukset ovat ilmoittaneet julkisesti pyrkivänsä kehittämään työelämän laatua ja työhyvinvointia. Viime vaalikaudella hallitus asetti tavoitteeksi, että suomalainen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020.
Mitkään rakenteelliset tekijät eivät estä työpaikkoja toimimasta hyvin, muistuttaa Antila. Hänen mielestään kyse on luottamuksesta, tahdosta ja osaamisesta.
– Työmarkkinajärjestöt ovat myöntäneet useita kunniamainintoja työpaikoille, jotka ovat johdon ja henkilöstön yhteisin ponnistuksin parantaneet samaan aikaan sekä työn tuottavuutta että henkilöstön työhyvinvointia. Tällaisissa työpaikoissa tuottavuus on kasvanut enemmänkin kuin Sipilän hallituksen tavoitteen mukaiset viisi prosenttia – ja vieläpä joka vuosi.
Tiina-Emilia Kaunisto / SAK