Työ ihmiskaupan poistamiseksi edellyttää kansainvälisten sopimusten ratifiointia

– SAK:n mielestä Suomen pitää ratifioida YK:n ja ILOn sopimukset, jotka koskevat siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia, muuttavia työntekijöitä, siirtolaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä sekä ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhtäläistä kohtelua. SAK teki ihmiskaupan vastaisessa ohjausryhmässä esityksen sopimusten ratifioinnista. Valitettavasti muut järjestöt eivät tukeneet esitystä ja sitä ei sisällytetty ihmiskaupan vastaisen ohjausryhmän raporttiin, joka tänään luovutettiin ministeri Thorsille, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

SAK pitää hyvänä sitä, että ihmiskaupan vastainen ohjausryhmä esittää laajennettavaksi Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden välillä sovittua mallia, jossa yksityiset työnantajat työllistävät ihmiskaupan uhreja tai todistajia. Lisäksi ohjausryhmä esittää, että valtiovalta osallistuisi työllistämistoimiin mm. tukemalla työnantajia, jotka palkkaavat ihmiskaupan uhreja ja todistajia.

– Ihmisoikeuksien puolustaminen on yksi ay-liikkeen perusperiaatteista. Ihmisoikeuksiin liittyvät myös työelämän perusoikeudet. Työvoiman lisääntynyt liikkuvuus on tuonut mukanaan kaikenlaisia ongelmia. Ulkomaalaisille maksetaan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa eikä tänne tulevasta työvoimasta aina tiedä, mitä maahantuloon liittyy. Meidän on oltava mukana kaikissa niissä toimissa, joilla ehkäistään ihmiskauppaa, Lehto painottaa.

– SAK on tyytyväinen ohjausryhmän työhön. Ohjausryhmä ehdottaa myös tiedotuksen ja koulutuksen lisäämisestä. On tärkeää, että luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on valmiuksia tunnistaa mahdollisia ihmiskaupan uhreja ja tehdä yhteistyötä viranomaisten ja työnantajien sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tässä kuten muissakin työelämäkysymyksissä työmarkkinajärjestöjen on tehtävä yhteistyötä. Harmi on, ettei työryhmään saatu nimetyksi työnantajapuolen edustusta, Lehto toteaa.

– Ohjausryhmä esittää myös kansallisen raportoijan nimeämistä. Raportoijana voisi olla joko eduskunnan oikeusasiamies tai vähemmistövaltuutettu. SAK:n mielestä eduskunnan oikeusasiamiehestä voitaisiin kehittää instituutio, jolle ihmisoikeusasiat laajemminkin kuuluisivat. Työelämäasioissa instituution olisi tehtävä yhteistyötä työsuojelupiirien kanssa, sillä valvonta on olennainen osa ihmiskaupan ehkäisemisessä, Lehto painottaa.