Työntekijöille on tärkeää päästä vaikuttamaan työtapaan ja työtahtiin. Kuvassa Olesya Gzieva viimeistelee maalipintaa Valmet Automotiven tehtaalla. Kuva Roni Lehti Lehtikuva.
Tutkimus duunarityöstä: Ammattiylpeys kantaa vaikeuksissa – motivaatiota syö arvostuksen puute
Mikä saa tuntemaan ammattiylpeyttä ja mikä tekee työstä merkityksellistä? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastausta Tampereen yliopiston suorittavaa työtä koskevassa tutkimushankkeessa.
”Kannan oman korteni yhteiskunnan pyöritykseen” (teollisuustyöntekijä).
”Teen tärkeää työtä, jota ilman Suomi ei toimi” (kiinteistöpalvelualan työntekijä).
Näin kuvailevat työnsä merkitystä Duunarit – ammatistaan ylpeät -tutkimushankkeessa haastatellut työntekijät. Hankkeen tavoitteena oli nostaa esiin suorittavan työn hyviä puolia.
Yli puolet tutkimukseen osallistuneista teollisuuden ja kiinteistöpalvelualan työntekijöistä kertoi tuntevansa ammattiylpeyttä. Ammattiylpeys ja kokemus työn merkityksellisyydestä motivoi ja auttoi jaksamaan työssä.
Tutkimuksen mukaan ammattiylpeys syntyy siitä, että työntekijä kokee onnistuvansa työssään, työn jälki on hyvää ja sitä arvostetaan. Myös raskaassa ja vähän arvostetussa työssä onnistuminen on ylpeyden aihe.
Työn mielekkyyttä lisää mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn, vaikka työn tekemisen raamit määräytyisivätkin ulkopuolelta. Myös kokemus siitä, että esihenkilöt luottavat on tärkeä. Mielekkyyttä puolestaan syö, jos pomot ohittavat työntekijän osaamisen eivätkä luota häneen.
Virtaa antavat hyvin sujuva tiimityö, positiivinen palaute ja mukavat työkaverit
Teollisuusliiton tutkimuspäällikköä Anu-Hanna Anttilaa tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet, sillä samat asiat ovat nousseet esiin Teollisuusliiton jäsenkyselyissä.
– Työ antaa työntekijöille muutakin kuin pelkän palkan. Valitettavasti kaikki työnantajat eivät vieläkään ymmärrä työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden arvoa yrityksen menestyksen tekijöinä.
Teollisuusliitosta tutkimukseen osallistui ajoneuvoteollisuuden sekä kumi- ja muoviteollisuuden työntekijöitä. Heillä korostuivat positiivisina asioina hyvin toimivat tiimit, hyvä työilmapiiri ja yhteisen tavoitteen eteen työskentely.
Tutkimukseen osallistuneilla kiinteistöpalvelualan työntekijöillä nousi esiin siivouskohteiden työyhteisö ja sieltä saatu positiivinen palaute tehdystä työstä. Myös mukavat työkaverit lisäsivät työn mielekkyyttä.
Moni tutkimukseen osallistunut työntekijä mainitsi työn henkisen kuormituksen kasvaneen. Palvelualojen ammattiliiton tutkimuspäällikkö Antti Veirto arvelee, että henkisen kuormituksen taustalta löytyvät muun muassa digitalisaation myötä tapahtunut duunarityön lisääntynyt kontrollointi ja jatkuva työn tehostaminen.
Palkkaus ja vaikutusmahdollisuudet kuntoon
Duunariammateissa työskentelevien määrä on vähentynyt, mutta edelleen noin 30 prosenttia palkansaajista tekee suorittavaa työtä. Tutkijat toteavatkin, että ilman suorittavan työn tekijöitä Suomi pysähtyisi.
Suorittavia töitä vaivaa kuitenkin vetovoiman puute, mikä näkyy siinä, että monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Houkuttelevuutta syö muun muassa työn fyysinen raskaus, huono palkkaus ja joidenkin alojen huono maine. Osa aloista on myös vanhentuneen imagon vankeja.
– Tehdastyötä pidetään likaisena, raskaana ja pakkotahtisena, mutta tänä päivänä työn todellisuus on toinen. Koneet hoitavat raskaimmat ja toisteiset työtehtävät, ja esimerkiksi ajoneuvojen kokoonpanohallit ovat kaikkea muuta kuin likaisia, huomauttaa Anu-Hanna Anttila.
Siivousalalla kroonista työvoimapulaa on pyritty korjaamaan palkkaohjelmalla, mutta palkkataso on edelleen matala ja osa-aika työ on suhteellisen yleistä.
– Alipalkkaus pitää saada kuriin, sillä työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset syövät koko alan mainetta. Myös alan peruspalkkoja pitää edelleen nostaa, Antti Veirto sanoo.
Anu-Hanna Anttila uskoo, että teollisuudessa tilanne voi parantua tulevaisuudessa. Siihen vaikuttaa ammatillisen koulutuksen uudistus ja oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle.
– Niiden vaikutus ei näy vielä, mutta uskon, että viiden vuoden kuluttua tilanne on jo toinen. Näiden uudistusten myötä saamme teollisuuden aloille uusia osaajia, joilla on jo kokemusta teollisuudesta opintojensa aikaisesta työstä. Erityisesti oppivelvollisuuden laajentamista pidän erittäin merkittävänä tekijänä nuorten työelämään kiinnittymisessä.
Tutkijat suosittelevat duunariammattien vetovoiman parantamiseksi palkkauksen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Kunnollinen palkka ja hyvät vaikutusmahdollisuudet kertovat työn arvostuksesta.
Tutkimusaineistona kysely ja haastattelut
- Hankkeen tutkimusaineisto koostuu tammikuussa 2020 tehdystä sähköisestä kyselystä ja 30 haastattelusta. Kyselyyn tuli yhteensä 1242 vastausta Teollisuusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton jäseniltä.
- Tutkimushankkeen toteutti Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus.
- Anu-Hanna Anttila ja Antti Veirto olivat mukana tutkimuksen ohjausryhmässä.
- Duunarit – Ammatistaan ylpeät -loppuraportti.
Pirjo Pajunen