Turvaamistoimi uhkaa lakko-oikeutta
Turvaamistointa yritetään ujuttaa työelämän kiistoihin. Alioikeuden myöntämä turvaamistoimi iskee pahasti perustuslailliseen järjestäytymisvapauteen ja siitä seuraavaan lakko-oikeuteen.
Työmarkkinoilla odotetaan nyt korkeimman oikeuden päätöstä, voiko käräjäoikeus päättää turvaamistoimesta työtaistelu-uhassa tai -tilanteessa, joka kohdistuu työehtosopimukseen.
Toisessa tapauksessa odotetaan korkeimman oikeuden päätöstä Merimiesunionin mukavuuslippusaartoa vastaan annettuun turvaamistoimeen tilanteessa, jossa aluksessa ei ollut työehtosopimusta.
Naapuruksilla on yhteinen sähköjohto. Riidaksi äityneessä tilanteessa toinen uhkaa katkaista naapurin tontille johtavan johdon. Kettuuntunut perhe hakee alioikeudelta turvaamistoimen, johon sisältyy uhkasakko, mikäli sähköt katkeavat. Eivät katkea, sillä uhkasakko on vanhan omakotitalon hinnan suuruinen.
Helsingin käräjäoikeus toi työmarkkinariitoihin
Turvaamistointa on siis käytetty perinteisesti erilaisissa yritysten tai henkilöiden välisissä selkkauksissa. Uutta lähinnä Helsingin käräjäoikeuden antamissa tuomioissa on se, että turvaamistoimi on ulotettu työmarkkinariitoihin.
Näin on tapahtunut muun muassa Finnairin henkilöstöön kohdistuvissa säästötoimissa, jossa seitsemän ammattiliittoa sai jopa 400 000 euron sakon uhan, kun niiden jäsenet olivat ryhtyneet lakolla peräämään turvaa säästöhankkeissa. Käräjäoikeus oli niin ärhäkkä, ettei edes kuunnellut vastapuolta eli ammattiliittoja. Työnantajan eli valtio-omisteisen Finnairin turvaamistoimihakemus riitti. Helsingin hovioikeus kallistui alioikeuden kannalle, mutta ammattiliitto Pron hakemuksesta korkein oikeus otti asian käsiteltäväkseen. Päätöstä odotellaan.
Työtaistelut kuuluvat työtuomioistuimelle
Työmarkkinajuristit ovat selkeällä kannalla: työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut ja niiden uhat on käsiteltävä työtuomioistuimessa, eivätkä ne kuulu millekään muulle tuomioistuimelle. Työtuomioistuin voi määrätä tarvittaessa toistuvatkin sakot laittomasta työtaistelusta.
Lailliset työtaistelut käydään, kun työehtosopimus on katkolla. Lailliseen lakkoon turvaamistoimi ei käy lainkaan päinsä, mutta ei myöskään perustuslailliseen oikeuteen järjestäytyä ja osoittaa mieltään.
Turvaamistoimen käyttö on herättänyt hämmennystä ja pelkoa edunvalvojissa. Turvaamistoimessa voidaan puhua miljoonien eurojen sakoista, kun laittoman lakon sakko työtuomioistuimen päätöksellä on korkeintaan 2 500 euroa tuomiota ja maksajatahoa kohti.
Sakko rajoittaisi työntekijän mielipiteen vapautta
Jos sakkopelote läpäisisi työmarkkinakentän, käytännössä suomalaisten työläisten mielipiteen vapautta rajoitettaisiin eikä kukaan rohkenisi pian edes sanoa ääneen ajatuksiaan työnantajien kohtuuttomista aikeista ja toimista, lakkoon ryhtymisestä puhumattakaan.
Alioikeudet eri paikkakunnilla kuitenkin suhtautuvat turvaamistoimeen työmarkkinaselkkauksissa eri tavoin. Esimerkiksi Pirkanmaan käräjäoikeus ei myöntänyt eräässä Sähköliittoon liittyvässä tapauksessa turvaamistointa, mutta Helsingin käräjäoikeudessa näytetään olevan alttiimpia tulkitsemaan toimivaltaansa laveasti.
Ay-juristit eivät usko, että turvaamistoimi pääsee ujuttautumaan työehtosopimuksia koskeviin työmarkkinapelisääntöihin. Jos niin kävisi, kyseessä olisi suomalaisen työoikeuden ja -käytännön historiallinen täyskäännös. Se merkitsi ammattiyhdistysoikeuden rajoittamista, ja päätös johtaisi ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn.
Myös mukavuuslippualusten saarrot on korkeimman oikeuden aiemmassa käytännössä katsottu laillisiksi, jolloin turvaamistoimi ei ole mahdollinen.
Leena Seretin
Asiantuntijat: lakimiehet Jari Hellsten ja Timo Koskinen SAK:sta