Tupo on naisen paras ystävä
SAK:n työympäristöosaston johtajan Kirsti Palanko-Laakan mukaan on enemmän kuin perusteltua sanoa, että tupo on naisen paras ystävä. Tulopoliittisten sopimusten historiassa työelämän laatutavoitteet ja työ- ja perhe-elämän asiat ovat olleet keskeisiä.
– Ilman näitä tupojen historia ei olisi niin mittava kuin se on. Menneiden vuosikymmenien aikana tulopoliittisissa sopimuksissa on sovittu mm. olennaisista äitiysvapaiden pidennyksistä, sairaan lapsen palkallisesta hoitovapaasta, isyysvapaista ja lukuisista työelämän tasa-arvoa edistävistä hankkeista, Palanko-Laaka sanoo.
Parhaillaan liittosovellutuskierroksella olevan neuvottelutuloksen parhaiksi saavutuksiksi naisten kannalta Palanko-Laaka listaa solidaarisen palkkaprofiilin tasa-arvoerineen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista helpottavat uudistukset, neljän tunnin vähimmäistyöajan ja useat neuvottelutuloksessa sovitut samapalkkaisuutta edistävät kehittämishankkeet.
Palanko-Laaka huomauttaa, että työnantajapuoli vastustaa tasa-arvoerää voimakkaasti.
– Siksi on pidettävä saavutuksena sitä, että saimme ensimmäiselle vuodelle tasa-arvoerän.
Käytännössä tasa-arvoerä yhdessä solidaarisen palkkaprofiilin kanssa antaa prosentuaalisesti matalapalkka-alojen naistyöntekijöille suurimmat sopimuskorotukset ja estää näin palkkaerojen kasvun.
Osittainen hoitovapaa helpottaa perheiden arkea
SAK keskeisiä tavoitteita tällä neuvottelukierroksella oli työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Tässä kysymyksessä neuvottelutulos myös sisältää avauksia.
– Tupossa sovittiin useita myönteisiä asioita, joilla on merkitystä lasten vanhemmille. Oikeus lyhentää työaikaa lapsen kahtena ensimmäisenä kouluvuotena, on tärkeä erityisesti niille kokoaikatyötä tekeville vanhemmille, joiden lapset ovat olleet kouluun menoonsa saakka kokopäiväisessä tarhassa. Ansionmenetystä korvaa samalle ajanjaksolle tuleva osittainen hoitolisä.
Erillinen työryhmä ryhtyy kehittämään työaikamalleja, jotka parantaisivat pienten lasten hoitomahdollisuuksia. Lähtökohtana on, että lasten vanhemmat voisivat itse vaikuttaa työaikansa sijoitteluun.
Neljän tunnin työaika tärkeä matalapalkkaisille naisille
Merkittävä saavutus naisten kannalta on neljän tunnin vähimmäistyöaika.
– Se nöyryyttävä hyppyytys, joka monilla palvelualoilla on keikkatyöntekijöiden arkipäivää, vähenee huomattavasti jos keskitetty tulopoliittinen ratkaisu syntyy. Vaikka ratkaisulla ei pystytä lopettamaan kaikkia epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja, työnantajat joutuvat kuitenkin miettimään, miten töitä voidaan organisoida uudelleen niin, että vähimmäistyöaika toteutuu mahdollisimman laajasti, Palanko-Laaka sanoo.
Kunta-ala on merkittävä naisten työllistäjä. Kuntasektorille on tupon yhteydessä laadittu alakohtainen viisivuotinen palkkauksellista jälkeenjääneisyyttä kurova ohjelma. Lisäksi julkisen sektorin osalta on sovittu siitä, että osapuolet yhdessä arvioivat ongelmalliseksi osoittautuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden käytön laillisuutta.
SAK:n tupo-sivut löytyvät osoitteesta
.