Tuore raportti ruotii 2020-luvun luottamusmiehen roolia: Palvelutehtävä, jossa liiton tuki on ratkaisevaa

Fujitsu Finlandin pääluottamusmies Liisa-Johanna Pesonen sanoo, että Teollisuuden Palkansaajien tilaama raportti vastaa monin paikoin hänen omia kokemuksiaan.  Hieman odottamatonta mutta myönteistä oli se, miten muut näkevät luottamusmiehet.

– Olin yllättynyt, että yleiskuva luottamusmiehistä oli niinkin hyvä. Ehkä nykyisin jo nähdään se, että työelämää pystytään parantamaan yhdessä, Pesonen sanoi raportin julkistamistilaisuudessa järjestetyssä paneelikeskustelussa.

Fujitsun väelläkin on osin erikoisia mielikuvia luottamusmiehen roolista.

– Jotkut ajattelevat, että luottamusmiehet vain seisovat lakkoliivit päällä ja rähisevät, tai ovat muuten turhia. Ehkä juuri monella korkeakoulutetulla on ajatus, että hän hoitaa itse työsuhteensa ongelmat. Mutta viimeisen 10 vuoden aikana meillä on lisääntynyt ymmärrys siitä, että luottamusmiehet ovat mukana kehittämässä yritystä. 

Raporttiin on kerätty 587 luottamusmiehen avovastaukset, joissa he kertoivat omia näkemyksiään luottamusmiesjärjestelmän toimivuudesta ja tehtävän luonteesta. 

Kun luottamusmiehiltä kysyttiin arviota siitä, miten hyvin heidän yhteistyönsä työnantajan kanssa sujuu, vastausten keskiarvo asteikolla 4–10 oli 7,43 ja yleisin arvosana oli 8. Se sopii Pesosen mielestä myös Fujitsulle.

– Yleisesti ottaen yhteistyö sujuu, mutta paremminkin voisi olla. Keskusteluyhteys on ihan hyvä ja asiat hoituvat.

Raportin mukaan yhteistyön toimivuus vaihtelee ääripäästä toiseen. Täyden kympin arvosanaksi antoi 13 vastaajaa, kuusi antoi nelosen.  

Edustettavia asentajista diplomi-insinööreihin

Fujitsu Finlandin henkilöstömäärä on noin 1600. Yritys noudattaa tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, vaikka se menetti viime vuonna yleissitovuuden, koska alan järjestäytymisaste oli vajonnut alle 50 prosenttiin.

Työehtosopimus koskee kaikkia yrityksen palkansaajia, eli kaikki kuuluvat samaan henkilöstöryhmään. Liisa-Johanna Pesonen toimiikin edunvalvojana sekä diplomi-insinööreille, myyjille, asiakaspalvelijoille että kenttähuoltoa tekeville asentajille. Fujitsulla kuulutaan kaikkiaan yli 20 ammattiliittoon. Luottamustyön haasteena tutkimusraportissa mainittu ”edustettavien laaja kirjo” on siis hänen kohdallaan erityisen totta. 

Haasteet realisoituvat esimerkiksi silloin, kun sovitaan paikallisesta palkkaratkaisusta.

– Se on pääluottamusmiehelle tasapainottelua, että mitä lähtee tavoittelemaan. Jos mentäisiin puhtaasti akavalaisten liittojen linjan mukaan, niin paikalliset korotuserät pitäisi tehdä prosentteina, SAK:lainen linja taas olisi euromääräiset korotukset. Vuosien varrella meillä on ollut puhdasta prosenttilinjaa ja sekalinjaa, mutta ei ikinä puhdasta eurolinjaa.

Luottamusmies on palveluammatissa

Liisa-Johanna Pesosesta tuli pääluottamusmies 10 vuotta sitten. Erään tutkimusraportin vastaajan mukaan luottamusmiehen odotetaan olevan ”psykologi, terapeutti ja pappi”. Pesonen on todennut saman ja lisää listaan ekonomin ja juristin.

– Mutta pääluottamusmiehenä olen palveluammatissa. Jos jokin juttu ei kuulu minun tontilleni, yritän löytää jonkun muun hoitamaan sen ja varmistaa, että asiat sujuvat. 
Hän hoitaa tehtäväänsä täysipäiväisesti, mikä helpottaa asioita paljon.

– Ennen tein osaksi asiakastyötä, jolloin ajankäyttö oli vaikeaa. Vaikka olisi ollut muutosneuvottelut tulossa, asiakkaita ei silti voinut jättää odottamaan.

Pääluottamusmiehen tukena on Fujitsulla viisi muuta luottamusmiestä.

Raportissa 74 prosenttia luottamusmiehistä kertoo olevansa tyytyväisiä koulutusmahdollisuuksiinsa. Liisa-Johanna Pesonen kuuluu tähän enemmistöön. Tietojaan hän on päivittänyt muun muassa Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN:n sekä Teollisuuden Palkansaajien kursseilla.

Liiton tuki on välttämätön selkänoja

Paneelikeskustelussa puhutti luottamusmiehen ja työnantajan välinen neuvotteluasetelma.  

Metsäteollisuus ry:n edustaja katsoi, että luottamusmiesten olisi tehtävä paikalliset työehtosopimukset suoraan työnantajan kanssa ilman liiton edustajia. Tämä olisi hänen mukaansa ”luottamuksen osoitus”. Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen vastasi, että luottamusmiehet eivät tahdo neuvotella yksin.

– Yleensä heillä on koulutuksena ammattikoulu. Vaikka liiton luottamusmieskurssitkin olisi käyty, silti asema ei ole tasavertainen, kun pöydän toisella puolella istuu toimitusjohtaja ja firman juristeja. Luottamusmiehet ovat olleet yksimielisiä siitä, että he haluavat liiton mukaan neuvotteluihin, sanoi Lehtonen.

Liisa-Johanna Pesonen kuuluu Ekonomiliittoon. Kuitenkin hänkin kokee, että paikallinen neuvottelu ilman ammattiliiton tukea olisi epätasapainoinen.

– Onneksi on liitto. Se on luottamusmiehelle selkänoja, koska sieltä saa lakineuvoja ja tulkinta-apua. Ja jos työnantaja haluaa osoittaa luottamusta, niin hyvä keino on jakaa kaikki heidän käytettävissään oleva tieto myös luottamusmiehelle.

Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla -raportin on laatinut oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja. Raportti sisältää myös oikeudellista pohdintaa luottamusmiehen roolista.  
Mikko Nikula