Tulospalkkaukselle yhteiset pelisäännöt (2.2.1999)
SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanteen mukaan tulos- ja voittopalkkioille tarvitaan pikaisesti yhteisiä pelisääntöjä. Työmarkkinajärjestöt ovatkin aloittaneet tulospalkkausta koskevan selvitystyön yhteisessä työryhmässä, sanoi Parmanne puhuessaan tänään Pörssisäätiön seminaarissa Espoossa.
– SAK odottaa, että tulospalkkauksen käytön periaatteista voitaisiin sopia vielä tämän kevään aikana. On selvää, että sillä olisi selkeästi myönteisiä vaikutuksia seuraavaa tulokierrosta ajatellen, Parmanne painotti.
Parmanteen mukaan sopeutuminen Emu-maailmaan puoltaisi tulos- ja voittopalkkioiden yleistymistä. SAK:n ja TT:n talouspoliittinen työryhmä onkin arvioinut tulospalkkauksen olevan hyvä sopeutumisen väline. Järjestöjen yhteinen arvio on, että yrityskohtaisen kannattavuuden vaihtelun puskurina voi toimia esimerkiksi yritykseen perustettu henkilöstörahasto.
SAK:n viime syksynä tekemästä jäsenkyselystä käy Parmanteen mukaan ilmi, että joka viides työntekijä on saanut tulospalkkioita. Useimmilla palkkiota saaneilla palkkion osuus kokonaisansioista on ollut alle viisi prosenttia.
– Tulos- ja voittopalkkioita saaneet työntekijät suhtautuvat niihin kuitenkin yllättävän kriittisesti. Joka toinen tulos- ja voittopalkkioita saanut SAK-lainen kokee niiden lisäävän kiirettä ja suorituspaineita. Enemmistön (56 %) mielestä pitäisikin mieluummin kehittää sopimuspalkkoja kuin tulos- ja voittopalkkiota. Vain neljäsosa vastaajista toivoo, että nykyistä suurempi osa ansioista muodostuisi tulos- ja voittopalkkioista, Parmanne sanoi.
Yksi syy palkansaajien varauksellisuuteen on Parmanteen mielestä se, että tulos- ja voittopalkkioiden käyttöönotosta ja periaatteista ei ole normaaliin suomalaiseen tapaan sovittu osapuolten kesken. Ne koetaan työnantajien yksipuolisesti päättäminä piiskarahoina.
– En kuulu optioiden ystäviin enkä kannattajiin. Yksipuolinen jättimäisten rahakannusten rakentelu vähättelee muita työn palkitsevuuden alueita kuten urakehitystä, arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia. Pelkään, että optiot ovat haitallisia työpaikan työmoraalille. Ne ovat pohjoismaisen oikeudenmukaisuusajattelun vastaisia ja käynnistävät uuden kierroksen tulonjakotaistelussa. Optiojärjestelyjen yhteiskunnalliset seuraukset voivat olla paljon laajemmat kuin niiden suunnittelijat ovat ajatelleet, Parmanne painotti.
Lisätietoja: Pertti Parmanne, puh. (09) 7721 310