Tulopolitiikkaa kehitettävä, ei romutettava
SAK:n Lauri Ihalainen tupojen 40-vuotispäivänä:
Päivälleen 40 vuotta sitten aloitettu tulopoliittisten kokonaisratkaisujen kausi on ollut väkevä osoitus tuloksellisesta ja vastuuta kantavasta työmarkkinapolitiikasta. Vuonna 1968 alkaneen tupo-ajan työmarkkinapolitiikka on luonut talouteen ennustettavuutta ja vakautta.
Työnantajien väitteistä poiketen suomalainen sopimusyhteiskunta on meille vahvuus, ei heikkous, kun sopeudumme kansainvälisen talouden muutoksiin. Suomen kehitys osoittaa, että pyrkimys tasaiseen tulonjakoon ja hyvinvointiyhteiskuntaan tukee vahvaa talouskasvua ja pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa.
Tupojen aikakaudella Suomi on saavuttanut Ruotsin tuotantotason ja ottanut nopeasti kiinni Yhdysvaltoja. Palkansaajien reaaliansiotaso on nyt 130 prosenttia korkeammalla kuin 40 vuotta sitten. Päähuomio on opittu kiinnittämään palkansaajien todellisen ostovoiman kasvattamiseen &#;8211 ei pelkästään nimellispalkkojen korotuksiin. Tämä on ollut edellytyksenä Suomen irrottautumiselle inflaatio-devalvaatiokierteestä
Tupo-ratkaisuilla on vauhditettu ja ratkottu monia työelämän laatukysymyksiä sekä toteutettu ansioperusteisen sosiaaliturvan uudistuksia. Palkansaajaperheiden hyvinvointia on lisännyt sekin, että vuoden 1968 jälkeen säännöllistä vuosityöaikaa on lyhennetty kymmenellä prosentilla.
Tupojen elinvoimaisuus on perustunut vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisiin neuvottelusuhteisiin. Ay-liike on kantanut osuutensa työllisyydestä sekä talouskakun kasvattamisesta – ei vain sen jakamisesta. Tupojen sisältö on vaihdellut olosuhteiden mukaan ja vastannut kunkin aikakauden tarpeisiin.
Tähän asti työnantajat ovat olleet valmiita harkitsemaan kaikkia sopimuspolitiikan vaihtoehtoja. Työnantajien viimeaikaiset työmarkkinapoliittiset linjanvedot enteilevät kuitenkin sitä, että heidän halunsa kantaa laajaa talous- ja työmarkkinapoliittista vastuuta on nyt hiipumassa. Työnantajat ovat sulkemassa pois yhden tuloksellisen vaihtoehdon ja hakevat irtiottoa pyrkimyksistä oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Onko suomalaisen sopimusyhteiskunnan yhden kulmakiven poistaminen loppuun asti harkittua? Työantajien halu siirtyä hajautettuun sopimusjärjestelmään voi tuoda mukanaan paluun korkeiden nimellispalkkojen politiikkaan sekä työmarkkinoiden radikalisoitumiseen.
SAK liittoineen varautuu työmarkkinoiden murroksessa erilaisiin tulevaisuuden sopimusvaihtoehtoihin. Jos työnantajat haluavat siirtyä hajautetumpaan sopimusjärjestelmään, on luonnollista, että SAK:laisen ay-liikkeen on tiivistettävä sisäistä yhteistyötään. SAK ei halua romuttaa tulopolitiikkaa vaan on esittänyt eri vaihtoehtoja sen uudistamiseksi vastaamaan ajan haasteisiin.
Tulopolitiikan 40-vuotinen historia on tuloksien valossa hyvä esimerkki suomalaisen työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta, ja arvostamme työnantajien osoittamaa laajaa vastuunkantoa. Riippumatta siitä, minkälaisia muotoja sopimusratkaisut tulevaisuudessa saavat, työmarkkinajärjestöjen kannattaa vaalia tuloksellista kolmikantaista yhteistyötä. Se on suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvaltti.