TNS-Gallup tutki: Presidentinvaalien äänestysaktiivisuus nousussa
SAK:laiset miehet empivät
Lähes kolme neljästä suomalaisesta (69 %) ilmoittaa varmasti äänestävänsä tulevissa presidentinvaaleissa. Sen lisäksi neljännes (25 %) on äänestämisestään melko varmoja. Naisista jopa 75 prosenttia pitää äänestämistä itsestään selvänä.
Äänestämisen varmuus on tällä hetkellä jopa korkeammalla tasolla kuin edellisissä presidentinvaaleissa, jolloin pari kuukautta ennen vaaleja 66 prosenttia oli täysin varmoja äänestämisestään. Vuoden 2000 presidentinvaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 76,9 ja jäi silloin 5,3 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin vuoden 1994 presidentinvaaleissa.
SAK:laisten liittojen jäsenistä kaksi kolmesta (66 %) aikoo varmasti äänestää tammikuussa. Kuitenkin ero SAK:laisten miesten ja naisten välillä on huomattava: SAK:laisista naisista on 79 prosenttia täysin varmoja, että käyvät äänestämässä – miehistä vain 56 prosenttia.
Muiden palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenten äänestysvarmuus on selkeästi korkeampaa kuin SAK:laisten. Neljä viidestä STTK:laisesta (81 %) ja akavalaisesta (82 %) on varmoja äänestämisestään.
Erityisen varmoja äänestäjiä ovat ylemmät (80 %) ja alemmat (77 %) toimihenkilöt sekä vasemmistoliiton (87 %), kokoomuksen (86 %) ja vihreiden (84 %) kannattajat. SDP:n kannattajista vaaliuurnille aikoo varmasti 76 prosenttia ja keskustan kannattajista 67 prosenttia.
Tiedot käyvät ilmi TNS-Gallupin SAK:n toimeksiannosta toteutetusta kansalaisten äänestysaktiivisuutta luotaavasta tutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin 939 yli 18-vuotiasta suomalaista 18.10.2005-28.10.2005.
Mieluisia ehdokkaita tarjolla
Miltei kaikki suomalaiset (93 %) löytävät presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta itselleen mieluisan ehdokkaan. Täysin samaa mieltä väitteen kanssa on 79 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 14 prosenttia vastaajista.
Jos verrataan väitteen kanssa täysin samaa mieltä olevia, niin naisille mieluisan ehdokkaan löytyminen on selvempää (83 %) kuin miehille (74 %). Selkeintä mieluisan ehdokkaan löytyminen on vasemmistoliiton (93 %), SDP:n (91 %) ja vihreiden (91 %) kannattajille. Keskustan kannattajista löytää mieluisan ehdokkaan ensimmäiseltä kierrokselta 80 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 79 prosenttia.
Peräti 93 prosenttia suomalaisista haluaa äänestämällä varmistaa, että paras ehdokas tulee valituksi. Epämieluisan ehdokkaan menestymisen torjuminen on yhtenä äänestämisen motiivina useammalla kuin kahdella kolmesta suomalaisista (72 % – täysin samaa mieltä 49 % ja jokseenkin samaa mieltä 23 %).
Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista pitää äänestämistään presidentinvaaleissa tärkeänä. Vähiten näin ajattelevat työttömät, maatalousyrittäjät, nuoret sekä työntekijät. SAK:laisissa miehistä voidaan jopa 42 prosenttia luokitella epävarmoiksi äänestäjiksi tai vaaleissa selkänsä kääntäjiksi.
Useampi kuin kaksi kolmesta (68 %) suomalaisesta on täysin samaa mieltä väittämästä, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja jokseenkin samaa mieltä on neljännes (26 %). Erityisesti näin ajatellaan vanhemmissa ikäluokissa.
Julkisuudessa esitetyistä arvioista poiketen vain kaksi prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei presidentinvaaleissa kannattaisi äänestää, koska lopputulos on jo tiedossa. Sen sijaan miltei kaikki vastaajat (93 %) prosenttia ovat väittämästä eri mieltä.
Selvä enemmistö suomalaisista (77 %) pitää hyvänä, että kansalaisjärjestöt, esimerkiksi ay-liike, yrittävät aktivoida kansalaisia äänestämään. Täysin toista mieltä on joka kymmenes vastaajista (11 %). Kansalaisten aktivointia pitävät hyvänä erityisesti vasemmistoliiton (97 %), vihreiden (92 %) ja SDP:n (90 %) kannattajat, mutta myös selvä enemmistö kokoomuksen ja keskustan kannattajista ajattelee samoin.
Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta pitää hyvänä, ”että esimerkiksi etu- ja kansalaisjärjestöt ilmoittavat avoimesti ketä ehdokasta presidentinvaaleissa tukevat”. Täysin eri mieltä on noin joka kymmenes (11 %). Avointa tuen ilmaisua pitävät hyvänä erityisesti vihreiden (81 %) ja SDP:n (80 %) kannattajat sekä SAK:laisten liittojen jäsenet (79 %). Avointa tuen ilmaisua kritisoivat erityisesti maatalousyrittäjät, joista yli puolet (55 %) ei hyväksy avointa tuen ilmausta. Muissa väestöryhmissä enemmistö pitää avoimuutta hyvänä.
Työväestö Halosen takana
SAK:n tutkimuksessa ei selvitetty ketä kansalaiset äänestäisivät. Suurin piirtein samaan aikaan kuin SAK:n äänestysaktiivisuustutkimus tehtiin, TNS-Gallup kokosi myös presidentinvaalien kannatustutkimuksen. Tuon jo julkistetun tutkimuksen mukaan työväestöstä äänestäisi Tarja Halosta 72 prosenttia, Matti Vanhasta 12 prosenttia ja Sauli Niinistöä 10 prosenttia. SAK:laisten liittojen jäsenistä Halosta äänestäisi 77 prosenttia ja Vanhasta sekä Niinistöä 9 prosenttia.
Television ajankohtaisohjelmat lisäävät äänestyshalukkuutta
Eniten äänestysaktiivisuutta vahvistavat suomalaisten mielestä vaaleja koskeva julkisuus sekä Tarja Halosen kannanotot. Puolet suomalaisista (51 %) kokee, että television uutis- ja ajankohtaisohjelmat lisäävät halukkuutta äänestää vaaleissa. Toiseksi eniten äänestyshalukkuutta lisäävät presidentti Tarja Halosen näkemykset ja kannanotot (47 %) ja kolmanneksi eniten sanomalehtien vaaleja koskevat jutut ja uutiset (44 %).
Noin kolmanneksen mielestä eri puolueiden johtohenkilöiden (30 %), presidenttiehdokas Sauli Niinistön (30 %) ja presidenttiehdokas Matti Vanhasen (28 %) näkemyksillä ja kannanotoilla on äänestyshalukkuutta lisäävä vaikutus.
Noin neljänneksen mielestä vaalimainonta (25 %), ystävien ja tuttavien mielipiteet (24 %) ja elinkeinoelämän ja yritysten kannanotot (24 %) lisäävät kansalaisten halukkuutta käydä äänestämässä. Viidennes kansalaisista (19 %) näkee saman vaikutuksen olevan ammattiyhdistysliikkeen kannanotoilla, 16 prosenttia Internetin vaalikoneilla ja vaalisivuilla sekä 12 prosenttia työtovereiden näkemyksillä.
SAK:laisten liittojen jäsenistä reilu kolmannes (37 %) kokee, että ammattiyhdistysliikkeen kannanotot lisäävät kansalaisten äänestyshalukkuutta.
Pääehdokkailla selkeät profiilit
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten erilaiset luonnehdinnat sopivat presidentinvaalien kolmeen pääehdokkaaseen.
Tarja Haloseen liitettiin yleisimmin luonnehdinnat luotettava vastuunkantaja (84 %), hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhuja (83 %), inhimillinen päätöksentekijä (82 %), työväen presidentti (79 %) ja koko kansan presidentti (73 %). Vähiten Tarja Halosta pidetään maaseudun puolestapuhujana tai yrittäjien presidenttinä, joskin kolmannes kansalaisista katsoo niidenkin luonnehdintojen sopivan Haloseen.
Sauli Niinistöä kuvaavat suomalaisten mielestä parhaiten luonnehdinnat talouselämän puolestapuhuja (81 %), yrittäjien presidentti (76 %) sekä luotettava vastuunkantaja (66 %). Vähiten Niinistöä pidetään työttömien presidenttinä, maaseudun puolestapuhujana (13 %) sekä työväen presidenttinä (15 %).
Matti Vanhanen on kansalaisten mielestä ensisijaisesti maaseudun puolestapuhuja (73 %), hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja (72 %), luotettava vastuunkantaja (71 %) sekä talouselämän puolestapuhuja (66 %). Harvemmin Vanhaseen liitettiin luonnehdinnat työttömien tai työväen presidentti. Kolmannes tosin piti näitäkin arvioita häneen sopivina.
Tavallisten ihmisten asioista kantaa huolta suomalaisten mielestä erityisesti Tarja Halonen (76 %), joka myös ymmärtää ehdokkaista parhaiten palkansaajan arkea (67 %). Puolet suomalaisista pitää Sauli Niinistöä (53 %) ja Tarja Halosta (51 %) kansainvälisesti arvostettuna suunnannäyttäjänä, Vanhasesta näin uskoo kolmannes (32 %).
Koko kansan presidentti -luonnehdinta sopii suomalaisten mielestä erityisesti Tarja Haloseen (73 %). Matti Vanhasesta näin ajattelee 44 prosenttia ja Sauli Niinistöstä 26 prosenttia.
Myös Sauli Niinistön kampanjatunnus &#;8221Työväen presidentti” liitetään mieluummin Tarja Haloseen (79 %). Vanhasesta näin ajattelee 31 prosenttia, mutta Niinistöstä vain 15 prosenttia. Sauli Niinistön omista kannattajista hiukan useampi, joka viides (20 %) katsoo luonnehdinnan sopivan Niinistöön. Kokoomuslaisistakin 81 prosenttia katsoo, että Työväen presidentti -luonnehdinta sopii Tarja Haloseen ja 27 prosentin mielestä Matti Vanhaseen.
Kaavioita
Julkaisu
Lisätietoja
- Juhani Pehkonen, TNS Gallup Oy, puh. (09) 6135 0503 tai 040 557 2393
- Matti Tukiainen, SAK, puh. 020 774 0104 tai 0400 600 099