Tilaajan vastuun toteutuksessa päästävä syksyn aikana tuloksiin

SAK:n mielestä on välttämätöntä, että alihankinnassa, työvoiman vuokrauksessa sekä julkisen sektorin ulkoistamisissa työn tilaaja ja teettäjä asetetaan vastuuseen lakien ja reilujen työmarkkinapelisääntöjen noudattamisesta. Tilaajan vastuu olisi tehokas keino, jonka avulla piittaamattomat hämäräyritykset ja pimeä työvoima saataisiin kitkettyä suomalaisilta työmarkkinoilta.

Tilaajavastuu oli muutosturvan ohella SAK:n kärkitavoite vuosi sitten käydyissä tuponeuvotteluissa. Tupossa sovittiin tilaajavastuun toteuttamisen peruslinjat: tilaajan vastuuta sovittiin lisättäväksi sekä sopimusteitse että lainsäädäntömuutoksin. Toteutus siirrettiin työryhmiin, joiden työ pitäisi nyt saada rivakasti valmiiksi. Työryhmistä ensimmäisen määräaika päättyy jo marraskuun lopussa, lainsäädäntömuutoksia valmistelevan ULTEVA 2 -työryhmällä tammikuun lopussa.

Tupon jatkovalmistelussa keskityttiin viime talvena ja keväänä palkansaajien muutosturvan parantamiseen. Ennätysajassa valmistelut muutosturvapaketti saatiin kokonaisuudessaan voimaan heinäkuun alussa. Tilaajavastuuneuvottelujen vauhdittamiseksi SAK on nyt tehnyt oman laajan valmistelutyön tilaajavastuun ja harmaan talouden torjunnan toteutuskeinoista. SAK:n laatimassa muistiossa on konkretisoitu tupossa sovittujen periaatekirjausten käytännön toteuttamistavat.

SAK:n valmistelussa on lähdetty siitä, että työn tilaaja tai teettäjä ottaa vastuuta siitä, että vuokrafirman tai alihankkijan työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkkansa ja yhteiskunta sosiaaliturvamaksu- ja verosaatavansa. Vastuu lankeaisi alihankintaketjussa aina tilauksen tehneelle portaalle &#;8211 tilaaja tai pääurakoitsija ei siis olisi vastuussa koko ketjusta. Kuitenkin tilaajan ja pääurakoitsijan tarkastusoikeus tulisi SAK:n mielestä ulottaa koko alihankintaketjuun – pääurakoitsijalla olisi oltava oikeus tarkistaa, että koko alihankintaketjussa noudatetaan esim. työehtosopimuksia.

Tilaajavastuun toteuttamisessa ei voida edetä vain vapaaehtoisuuden tai suositusten pohjalta. Jo nykyään vastuullisimmat yritykset ja yhteisöt varmistavat yhteistyökumppaninsa luotettavuuden etukäteen. Jotta yritysten ja yhteisöjen enemmistö saadaan toimimaan yhtä vastuullisesti, on tilaajan vastuuseen liitettävä myös oikeudellinen vastuu. Lakien vastaisella toiminnalla saavutettu etu tulee SAK:n mielestä tehdä kannattamattomaksi esimerkiksi yhteisösakon avulla.

Tilaajavastuu koskisi yrityksiä ja yhteisöjä, valtiota ja kuntia, ei yksityisiä työn teettäjiä. Työn tilaaja olisi velvollinen etukäteen varmistamaan mahdollisen alihankkijan, urakoitsijan tai vuokrafirman luotettavuuden. Tarjousta ei esimerkiksi voitaisi lainkaan huomioida, mikäli sen tehnyt yritys ei ole rekisteröitynyt ennakonperintärekisteriin Suomessa. Etukäteistarkistuksen ja valvonnan laiminlyönyt tilaaja joutuisi myös käytännössä vastuuseen esimerkiksi mahdollisista palkka- tai verosaatavista, mikäli käytetty alihankkija tai -urakoitsija laiminlyö velvoitteensa.

Tarkoituksena ei ole, että rehellinen ja velvoitteensa hoitava yritys joutuisi maksumieheksi alihankkijan tai vuokrafirman työsuhteisiin tai sivukuluihin liittyvistä laiminlyönneistä. Tarkistettuaan asianmukaisella tavalla yrityksen luotettavuuden ja valvottuaan asianmukaisesti velvoitteiden toteutumista, tilaaja välttäisi vastuun mahdollisista aliurakoitsijan tai -hankkijan laiminlyönneistä.

Luotettavuuden tarkistamisesta ei haluta tehdä raskasta prosessia vaan ajatuksena on, että jo olemassa olevien rekistereiden ja tietopankkien tiedot koottaisiin yhteen pisteeseen, josta tilaaja saisi vaivattomasti tarvitsemansa tiedot.

Tilaajan vastuulla on ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä se pakottaa nykyistä tarkemmin tilaajan harkitsemaan, voiko esimerkiksi alimman tarjouksen tehnyt yritys toteuttaa työn lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia noudattaen. Työntekijöiden ja yhteiskunnan ohella lakien ja sopimusten noudattamisesta jättämisestä kärsii myös työnantajien pääjoukko, rehdisti toimivat yritykset, jotka eivät pysty kilpailemaan pelisääntöjä rikkovien yritysten kanssa.

Tilaajavastuun valmistelulla suora kytkös myös siirtymäaikakeskusteluun

Tilaajavastuumallin perustoteutuksen ohella SAK:n neuvotteluja varten koostamaan muistioon on koottu suuri joukko muita harmaan talouden torjuntaan tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä. Tilaajavastuuta tukeviin keinoihin kuuluu mm. työnantaja- ja ammattijärjestöjen kanneoikeuden toteuttaminen. Kirjaus kanneoikeudesta sisältyy myös tuposopimukseen. Tupokirjauksessa lähtökohtana on nimenomaan mahdollisuus ajaa ulkomaalaisten työntekijöiden asiaa työehtoihin liittyvissä väärinkäytöksissä ilman, että työntekijöiden täytyy asettaa itsensä alttiiksi ja ajaa omaa asiaansa.

Tilaajavastuun kehittäminen Suomessa on entistä tärkeämpää, koska palvelujen liikkuvuus EU:ssa lisääntyy valmisteilla olevan palveludirektiivin myötä. Tilaajan vastuu on jossakin muodossa käytössä jo useissa Euroopan maissa. Suomi kuuluu EU:n jäsenmaiden siihen vähemmistöön, jossa työvoiman vuokraamisessa ja aliurakoinnissa ei ole käytännössä toimivia pelisääntöjä. SAK:n mielestä myös palveludirektiiviin uudistuksessa on varmistettava aina kansallisten työehtojen noudattaminen ja niiden tarkistaminen työntekomaassa silloin kun palveluja, aliurakoita ja vuokratyövoimaa tarjotaan yli rajojen.

Tilaajavastuuvalmistelun etenemisellä on SAK:n ja sen jäsenliittojen näkökulmasta olennainen merkitys kun samaan aikaan keskustellaan myös mahdollisuudesta luopua työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymäajoista ensi toukokuussa. Tilaajanvastuulla ja ammattiliittojen kanneoikeudella voitaisiin nykyistä paremmin turvata, ettei harmaa talous ja ulkomaalaisten työntekijöiden työehdoilla keinottelu entisestään laajene vapaan liikkuvuuden myötä.

Lisätietoja

• Työympäristöosaston johtaja Lauri Lyly, puh. 050 68 293
• Vastaava lakimies Jorma Rusanen, puh. 040 548 5661

SAK:n muistio: Harmaan talouden torjunta ja tilaajan vastuu (pdf)

Katso myös galluptutkimus: Suomalaiset vahvasti tilaajavastuun kannalla (28.9.2005)