Savon Sellun työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen, pääluottamusmeis Eero Ahonen ja henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen ovat tyytyväisiä siihen, että tiimit sopivat itse töidensä järjestelyistä.
Tiimit sopivat itse töistään
Savolaiselle ei sovi valmiit reseptit, kuittaa työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen. Tiimit sopivat keskenään töiden järjestelyistä, mikä on parantanut yhteistyötä. Ja kun tuotantomääräennätyksiä tehdään ja laatu parantuu, niin ei työnantajallakaan ole mitään sitä vastaan.
Monen Powerfluten kartonkitehtaan työntekijän takin selässä lukee Savon Sellu. Seisokin jälkeisellä viikolla pyörii tehtaalla porukkaa muistakin yhtiöistä.
Savon Sellun, kuten niin monen muunkin metsäteollisuusyrityksen ongelmana on vino ikärakenne. Pitkään töitä tehnyt porukka alkaa olla iäkästä.
Niinpä kuopiolaisella kartonkitehtaalla pähkäillään, kuinka työntekijöiden hiljainen tieto saataisiin siirrettyä eteenpäin. Tehtävä ei ole ihan helppo, kun jokainen tiimi hoitaa samat hommat hieman eritavalla. Pääluottamusmies Eero Ahonen korostaa, että koulutusaikana työntekijän pitäisi harjoitella jokaisessa vuorossa.
− Näin työntekijä näkisi erilaisia tapoja ja hän voi sitten ottaa käyttöön parhaat tavat tehdä työtä.
− Tiimit päättävät kuinka ne jakavat työt ja hoitavat säätöjä omatoimisesti. Jos näyttää huonolta, niin aina saa säätää paremmaksi, Ahonen muistuttaa.
Työ kartonkitehtaalla on muuttunut. Esimerkiksi työnjohtajien rooli on nykyisin enemmän työn mahdollistaja, ei käskyttäjä. Ennen myös pidettiin kiinni tiukoista vakansseista, mutta nyt hallitaan laajempia kokonaisuuksia ja toimitaan itsenäisesti tiimeissä.
Henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen kantaa huolta hiljaisen tiedon siirrosta. Hänen mukaansa konkarit pitävät monia asioita niin itsestäänselvinä, ettei niistä osata kertoa. Ja aloittelevat työntekijät eivät vielä osaa kysyä.
Työsuojeluvaltuutettu Röppänen korostaa yhdessä tekemisen merkitystä. Siinä vanhempi työntekijä voi oppia nuoremmalta, koska tapoihinsa tottunut ei aina havaitse, että jonkun asian voisi tehdä helpommin tai paremmin. Etenkin turvallisuuspuolella tuoreilla silmillä voi tehdä hyviä huomioita.
Vaikuta ja paranna
Eero Ahosen mukaan tehtaalla on juuri siirrytty käyttämään tiedonsiirtoon entistä parempaa vaikuta ja paranna -ohjelmaa. Siinä jokainen voi viedä parannusehdotukset näppärästi järjestelmään samalla kun asioita kirjataan päiväkirjaan.
Henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen toteaa, että aloitteiden ja parannusehdotusten tekeminen hiipui, kun niiden käsittely ei oikein edennyt.
− Nyt uusi ohjelma helpottaa ideoiden kirjaamista ja esimiesten tehtävänä on viedä ne eteenpäin. Neljän viikon välein vielä tarkastetaan, etteivät asiat ole jääneet seisomaan, Happonen muistuttaa.
Ahonen pitääkin tärkeänä, että asiat lähtevät heti käsittelyyn.
− Jos ideoita ei viedä eteenpäin, niin niiden tekeminenkin helposti hiipuu. Nyt aloitteiden tekemiseen kannustetaan. Meillä on maksettu myös aloitepalkkioita, joiden suuruus riippuu siitä, kuinka paljon aloite auttaa yritystä, Ahonen selvittää.
Avoin keskustelukulttuuri
− Jos menen tuonne valvomoon, niin ei siellä aristella. Kyllä sieltä tulee ihan aidot mielipiteet, tuumaa henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen.
Työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen korostaa, että nykyjohto kannustaa esittämään mielipiteensä. Keskustelevaan ilmapiiriin kuuluu, että mokat ja virheetkin voidaan tunnustaa. Röppänen muistuttaa, että ne ovat oppimisen paikkoja.
Avoimuudella päästään luottamusmies Eero Ahosen mukaan eteenpäin ja vielä on kehitettävää.
− Jos ollaan liian tyytyväisiä, niin kehittäminen loppuu. Kaikki ei ole vielä valmista. Meillä on tilaa uusille ideoille, Ahonen arvioi.
Aino Pietarinen
Luonteva työnjako
Massatehtaan puolella massanvalmistaja Harri Pekkarinen istuu valvomon ruutujen äärellä. Yhdessä ruudussa hänen työparinsa Matias Miettinen puhdistaa seulaa. Se homma on hoidettava ainakin kerran työvuorossa.
− Me vaihdetaan töitä vuoropäivinä. Näin toinen on valvomossa ja toinen kenttähommissa. Kenttämies valvoo laitteita, tarkkailee vuotoja ja kuuntelee erityisesti ääniä. Jos äänet muuttuvat, pitää heti selvittää, mistä on kysymys.
− Meistä on luontevaa toimia näin, saadaan yksi vuoro kerralla pakettiin.
Massatehtaankaan valvomosta ei voi poistua. Siellä voi keittää kahvit ja lämmittää lounaan.
− Työpari tulee tuuraamaa, jos haluan käydä syömässä ruokalassa, Pekkarinen kertoo.
Vuoropäivin valvomossa
Koneenhoitaja Jari Rissanen seuraa kartonkitehtaan konevalvomossa, kun tietokone ajaa prosessia. Vähän väliä piippaa hälytys, joista valtaosa on turhia. Melkein joka vuorossa tulee kuitenkin tilanne, joka pistää työparin juoksuksi. Työ valvomossa edellyttää jatkuvaa näyttöjen seurantaa ja välitöntä tai ennakoivaa reagointia.
− Tämä on työtä, jossa pelätään pahinta ja odotellaan ikävyyksiä, luonnehtii Rissanen työtään. Konekatko voi tulla ihan milloin vain.
Nykyisen omistajan myötä Savon Sellussa kokeiltiin 12 tunnin työvuorojärjestelmää ja työntekijöiden toiveista se jäi pysyväksi. Kokeilun aikana seurattiin jaksamista ja tapaturmien määriä. Tapaturmatilastot ovat kaunistuneet ja sairauspoissaolot vähentyneet.
Rissasenkin mukaan nopeampi vuorokierto auttaa paremmin palautumaan ja moni kokee olevansa virkeämpi.
Valvomossa on kahden hengen työtiimi, joka sopii keskenään, kuinka työvuoron tehtävät hoidetaan. Toisen on oltava koko ajan paikalla seuraamassa prosessia.
− Osa tiimeistä vaihtaa tehtäviä kuuden tunnin välein, mutta me vaihdetaan vuoropäivin. Tämä sopii meille paremmin, Jari Rissanen toteaa.