Teollisuusmaissa reaalipalkat ovat nousseet niukasti 2000-luvulla

Taloudellisesti kehittyneissä maissa palkat nousivat vuodesta 1999 vuoteen 2009 vain niukasti nopeammin kuin hinnat. Reaalipalkat paranivat koko jaksolla yhteensä 5,2 prosenttia, Kansainvälisen työjärjestön ILOn tuoreesta selvityksestä ilmenee.

Kaikissa muissa maaryhmissä reaalipalkat kehittyivät selvästi ripeämmin. Maailmanlaajuisen keskiarvon (22,6 prosentin nousu) alapuolelle jäivät myös Latinalainen Amerikka ja Karibian alue (14,8) ja Afrikka (16,1).

Sen sijaan Aasiassa reaalipalkat yli kaksinkertaistuivat (109,3). Prosenteissa reaalipalkat paranivat vielä enemmän (234,1) alueella, jonka ILOn raportissa muodostavat Venäjä, Valko-Venäjä ja kahdeksan entistä neuvostotasavaltaa Keski-Aasiassa. Isoa harppausta selittää palkkojen reaaliarvon romahdus 1990-luvulla, jolloin taloudellisia rakenteita muutettiin merkittävästi.

Reaalipalkat nousivat huomattavasti (61,3) myös Itä- ja Keski-Euroopassa alueella, jonka ILO:n jaottelussa muodostavat 18 maata Baltiasta Turkkiin ja Tsekin tasavallasta Ukrainaan. Tälläkin alueella komeita kasvulukuja selittää osittain rankka pudotus 1990-luvun siirtymäkaudella.

Selvitys koskee 115 maata. Niissä työskentelee noin 94 prosenttia maailman 1,4 miljardista palkansaajasta.

Nopean kasvun tulokset ovat jakautuneet epätasaisesti. 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes 70 prosentissa maista matalapalkkaisten osuus palkansaajista kasvoi. ILOn raportissa matalapalkkaisiksi on määritelty palkansaajat, joiden palkka ei yltänyt edes kahteen kolmasosaan palkkojen mediaanista. Mediaanipalkka tarkoittaa palkkaa, jonka ala- ja yläpuolella on puolet palkansaajista.

Tutkimuksen tekijät varoittavat, että matalapalkkaisten osuuden kasvu muodostaa riskin talouden ja sosiaalisten suhteiden tulevalle kehitykselle.