Tavoitteena parempi työelämä

Mistä kaikesta hyvä työ muodostuu? Työehtosopimuksissa määritellään työn hinta, työsuojelusta ja työterveyshuollosta määritellään laeissa. Hyvän työn tunnusmerkit ovat olemassa, mutta ne ovat hajallaan. SAK on koonnut hyvän työn tunnusmerkit Hyvä työ -asiakirjaan.

− Me ajatellaan helposti, että työ on hyvää silloin kun epäkohdat kuten esimerkiksi työtapaturmat tai riisto on poistettu. Meillä useimmat ay-liikkeen työelämän kehittämisen operaatiot liittyvät epäkohtien poistamiseen. Mutta ongelmattomuus tai tapaturmattomuus ei vielä tee työstä hyvää, arvioi SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Antila lainaa sosiologi Erik Allardtia, joka on kiteyttänyt hyvinvoinnin kolmeen sanaan: having, loving, being. Ne kattavat aineellisen hyvinvoinnin (having), ihmissuhteet (loving) ja itsensä toteuttamisen (being). Antilan mukaan myös hyvä työ ja hyvinvointi työssä kiteytyvät näihin samoihin asioihin.

Työelämässäkin having on aineellista hyvinvointia, perusturvaan liittyviä asioita kuin ruoka ja terveys, se että palkka riittää elämiseen eikä tapahdu työtapaturmia.

Sosiaalinen todellisuus räjähti

Allardtin loving pitää sisällään kaiken sosiaalisen kanssakäymisen. Tämä osa-alue työssä on muuttunut räjähdysmäisesti viime vuosina.

− Tämän päivän sosiaalisen todellisuuden laajuutta ei ymmärretä. Nykyään työt on organisoitu tiimeiksi ja verkostoiksi, on yhteistyökumppaneita, alihankkijoita ja tehdään ryhmätyötä. Ihmisten välinen kommunikointi on kasvanut sekä virtuaalisesti että fyysisesti.

Sähköpostia tulee päivässä enemmän kuin aikoinaan kirjeitä kuukaudessa. Vain harva tekee työtään yksin, siten ettei tarvitse työpäivän aikana kommunikoida kenenkään kanssa. Ja ei ole ollenkaan kummallista, että rakennustyömaalla on kymmenen firmaa. Eikä hyvää taloa rakenneta ilman keskinäistä kommunikointia.

Entistä ketterämmät tuotannon suunnan muutokset, pilottihankkeet ja prototyyppien tekeminen edellyttää vuorovaikutuksen toimivuutta.

Juha Antilan mukaan nykyinen työelämä edellyttää aivan toisenlaista sosiaalista kanssakäymistä ja sosiaalisia taitoja kuin aikoinaan tehtaassa, jossa samaa kappaletta valmistettiin vuosikymmenestä toiseen. Tätä työelämän muutosta me emme Antilan mukaan ole oikeastaan havainneet sen täydessä laajuudessa.

Ihmisen mittaista työtä

Allardtin being on Antilan mukaan ihmisenä olemista myös työssä. Juha Antila korostaa, että jos työ on ihmisen mittaista, ei liian vaikeaa tai raskasta eikä liian helppoa, niin silloin työ on sopivaa tai hyvää juuri kyseiselle henkilölle.

Onko työ mielekästä, osaanko työni hyvin, voinko hyödyntää kaiken osaamiseni. Ihminen on ihminen työssäkin. Haluan kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena. Osaan, pärjään ja voin vaikuttaa työhöni. Jaksan työssäni ja jaksan jatkaa tulevaisuudessa pidempään.

Tämä kaikki motivoi. Ja työntekijä on tuottavampi ja entistä sitoutuneempi työhön.

Kun vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, osaaminen on kohdillaan ja työ on mielekästä, niin ihminen on hyvin motivoitunut työhönsä. Tässä on win win -tilanne, työssä on mukavaa ja tuottavuus kasvaa. Voittajina ovat sekä työntekijät että työnantajat.

Kohti parempaa työelämää

SAK lähti tekemään Hyvä työ -asiakirjaa ja Hyvän työn mittaria, jotta työelämä saataisiin paremmaksi. Kehittämispäällikkö Juha Antilan mukaan kaikki tieto on jo olemassa ja meillä on ollut pilvin pimein työelämän erilaisia kehittämisprojekteja.

− Meillä on tietoa, mitä hyvä työelämä ei saa olla. Se ei saa olla vaarallista eikä uuvuttavaa. Nyt halutaan keskittyä hyvään työhön kokonaisvaltaisesti. Ja mittariston avulla voidaan mitata työelämän tasoa ja seurata sitä.

Antila kuitenkin muistuttaa, että Hyvän työn mittari on yksilömittari. Se ei mittaa koko työpaikan hyvyyttä tai huonoutta. Samalla työpaikallakin voi ilmetä sekä hyviä että huonoja töitä. Kysymys on työntekijän omasta kokemuksesta.

Luottamusmiehet kehityksen moottoreiksi

Juha Antila arvioi, että tie hyvään työhön etenee pienin askelin. Työtä ei tehdä Hakaniemen konttoreissa vaan työpaikoilla.

− Työpaikkojen luottamusmiehet ovat avainasemassa. Ihannetilanne olisi, että luottamusmiehet olisivat työpaikan kehittämisen moottoreita. Jos työpaikalla vain vahditaan tessiä ja riidellään, niin hirveästi kehitystä ei ole odotettavissa. Mutta jos neuvottelusuhteet ovat hyvät ja luottamusmiehellä on näkemys hyvästä työstä ja miten työtä voidaan parantaa, niin asiat etenevät suotuisasti.

− Hyvän työn avaimet ovat työpaikoilla.

Paitsi luottamusmiehille niin näkemystä hyvästä työstä pitää kasvattaa kaikille työelämän portinvartijoille. Näitä ovat luottamushenkilöstön kouluttajat ja liittojen toimitsijat. Ay-liike on Juha Antilan mukaan työn liikettä ja on tärkeää, että olemme kehittämässä työtä paremmaksi.

Aino Pietarinen

Kevään aikana tulee SAK:n nettisivuille Hyvän työn mittari, jolla jokainen voi mitata, kuinka hyvää hänen oma työnsä on.