Taudit tarttuvat – torjunta tuottaa tulosta myös työpaikalla

Työnantaja vastaa siitä, että työympäristö on terveellinen ja turvallinen. Tämä kattaa myös mahdollisimman hyvän suojautumisen viruksien ja bakteerien aiheuttamilta infektioilta esimerkiksi rokotuksia tarjoamalla, muistuttaa SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi kirjoituksessaan.

Vuoden viimeiset kuukaudet ovat perinteisesti vilkasta aikaa tartuntatautien leviämisessä. Suuri joukko erilaisia hengitystieoireita aiheuttavia viruksia liikkuu vikkelästi myös tänä syksynä. Influenssakausi on vasta alkamassa, korona kiertää edelleen ja myös mykoplasmabakteeri on viihtynyt vieraanamme.

Infektiotaudit ovat tavallisimpia lyhyiden sairauspoissaolojen aiheuttajia, ja niiden haitallinen vaikutus kansanterveydelle ja kansantaloudelle on suuri. Työpaikat toimivat tehokkaasti tartunta-alustana ja ottavat osumaa, kun työntekijät sairastavat. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 370 euroa. Työyhteisöt ja talouselämä hyötyvät infektioiden ennaltaehkäisystä, jota kannattaakin tehokkaasti toteuttaa työpaikoilla.

Työnantajalla on työsuojeluvastuu

Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Tämä kattaa myös suojelun biologisilta tekijöiltä, kuten viruksilta ja bakteereilta. Hyvä hygienia ja puhtaat pinnat työpaikoilla auttavat suojaamaan tartunnoilta, samoin tarkka käsihygienia.

Pääosin ilmavälitteisesti tarttuvien viruksien, kuten koronan osalta tehokas ilmanvaihto ja -suodatus ovat tutkitusti paras keino vähentää tartuntariskiä. Biologisten tekijöiden torjunnasta ja työpaikan ilmanvaihdosta säädetään työturvallisuuslaissa.

Hengitystieinfektioiden tartuttavuus on yleensä suurin taudin alussa. Jatkotartuntojen estämiseksi on tärkeätä jäädä kotiin sairastamaan heti infektion iskiessä. Hallituksen suunnitelmat ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta saattavat lisätä sairaana töihin tuloa ja lyövät korville tartuntatautien torjuntaa työpaikoilla.

Vaikka maskin käyttöä ei enää paljon näe, on hyvä muistaa, että suojavälineiden käyttö on osa normaaleja työsuojelutoimia. Biologisilta tekijöiltä suojautuminen on tärkeätä samoin kuin muiltakin työpaikalla esiintyviltä riskitekijöiltä suojautuminen.

Jos infektiosta vielä toipuva työntekijä palaa työpaikalle, pystyy hän laadukasta hengityssuojainta käyttämällä varmistamaan, ettei tartunta leviä pisaroina tai ilmavälitteisesti työtovereille eikä asiakkaille. Moni pitkäaikaissairaus saattaa akuutin infektion myötä pahentua, jolloin sellaista poteva voi suojainta käyttämällä helposti saada suojaa tarttuvia tauteja vastaan.

Rokotteet ovat toimivinta ennaltaehkäisyä

Rokotteet ovat tehokas tapa vähentää sairastumisia. Monet infektiotaudit aiheuttavat haittoja akuutin sairastumisen ohella erilaisten jälkitautien takia. Ne myös lisäävät sairastumisriskiä yleisille kansantaudeille.

Koronaviruksen aiheuttamista haitoista alkaa olla jo paljon tutkimusnäyttöä: Se suurentaa sairastumisriskiä muun muassa moniin sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen tai neurologisiin sairauksiin kuten dementiaan. Kohonnut riski jatkuu vähintään vuoden ajan. Näin ollen infektiotaudeilta ja etenkin koronavirukselta suojautuminen on tärkeätä varsinkin niillä henkilöillä, joilla on jo muita yleisten pitkäaikaissairauksien riskitekijöitä. Infektioiden välttäminen on vähintään yhtä hyödyllistä kuin esimerkiksi verenpaineen ja kolesterolin normalisointi tai painonhallinta.

Koronavirus aiheuttaa edelleen myös noin viidelle prosentille sairastuneista pitkäaikaista oireilua (long covid). Virus tarttuu hengitysteitse, mutta voi vaurioittaa useita eri elinryhmiä.

Suomessa rokotehyötyjen arvioinnissa on perinteisesti huomioitu vain akuutin sairastumisen aiheuttama kuormitus terveydenhuollolle sekä välittömät kuolemantapaukset. Sen sijaan pitkäaikaishaitat tai vaikutukset työelämään ja sosiaaliturvan tarpeeseen sekä niiden kustannuksiin jäävät arvioinneissa kokonaan huomioimatta.

Työnantaja voi tarjota rokotteita työterveyshuollossa

Monet työntekijöidensä terveydestä välittävät työnantajat ovat jo pitkään tarjonneet vuosittaisia kausi-influenssarokotuksia osana työterveyshuollon vapaaehtoisia palveluja. Tämä on erinomainen työsuojelutoimi, joka tarjoaa työyhteisölle hyötyjä niin lyhyellä kuin pitemmälläkin aikajänteellä.

Työntekijän viikon sairauspoissaolo maksaa yritykselle keskimäärin lähes 2000 euroa. Rokotuksien myötä myös taudin leviämisen riski työpaikalla vähenee. Näin ollen rokotuksien tarjoaminen on kannattavaa paitsi inhimillisestä myös taloudellisesta näkökulmasta.

Tänä syksynä olemme saaneet myyntiin myös koronarokotteita tiukasti rajattujen riskiryhmien ulkopuolisille aikuisille. Monissa maissa riskiryhmät ja ikärajat on määritelty selvästi laajemmiksi kuin Suomessa, ja maailman terveysjärjestö WHO suosittelee vuosittaisia koronan tehosterokotteita sote-henkilöstölle iästä riippumatta.

Vanhimmat työntekijäryhmät todennäköisesti hyötyisivät myös keuhkokuumetta estävästä pneumokokkirokotteesta sekä hyvin helposti tarttuvan RSV-infektion rokotteesta. Näissä on huomioitava ikäryhmät, joille rokote on myyntiluvan mukaisesti tarkoitettu.

Ikävä kyllä aikuisten rokotteiden saatavuus julkisella sektorilla on Suomessa huomattavasti rajatumpaa kuin monessa muussa maassa. Valistunut työnantaja voi harkita näiden rokotteiden tarjoamista työntekijöilleen. Kun tavoitteena on työurien pidentyminen ja työkyvyn tukeminen, ei kenenkään työuran pitäisi katketa tai joutua pitkälle tauolle torjuttavissa olevan tartuntataudin takia. Saatavilla olevat rokotteet ottamalla suojaat omaa terveyttäsi ja työkykyäsi, mutta samalla myös työyhteisöä, perhettä ja muita läheisiäsi. Myyntiluvan mukaisille ryhmille tarjottava rokote on aina turvallisempi vaihtoehto kuin sairastettu tauti.

Riitta Työläjärvi