SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn, pääministeri Jyrki Kataisen ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aallon juttutuokio ennen Heureka-foorumin alkua.
Taudin kuva yhteinen, lääkkeitä vielä etsitään
Tuskin kenellekään pääministeri Jyrki Kataisen koollekutsuman Heureka-foorumin osallistujalle on epäselvää, että maan taloustilanne on vakava. Yhteistä huolta kantavat niin poliitikot, työmarkkinajärjestöt kuin tutkijatkin. Ratkaisuja etsitään joka puolella. Loppupuheenvuorossaan Katainen uskoi ymmärryksen toisten näkemyksiä kohtaan lisääntyneen.
Ongelmana on kuitenkin se, että taudille tarjottavista lääkkeistä ei ole yksimielisyyttä. Kaikille sopivaa rohtoa, jolla ei olisi kielteisiä sivuvaikutukisa, ei ole vielä löytynyt.
Heureka-foorumin tarkoitus on nostattaa paineita mm. työmarkkinapöydässä, jossa on jääty odottelemaan hallituksen keskiviikkona alkavan budjettiriihen antimia. Pääministeri kuitenkin lupaili sunnuntaina radiossa pääministerin haastattelutunnilla vain keväisten päätösten toteuttamista. Työntekijäjärjestöt odottavat uutisia budjettiriihestä, koska keväiset päätökset tuottivat mm. yhteisöveron kevennyksenä helpotuksia vain yrittäjille.
Rakenteelliset uudistukset aina vaikeita
Heureka-foorumin alustuspuheenvuoroissa nousi esille, että vaikka rakenteelliset uudistukset ovat vaikeita, niin niitä pitäisi kyetä tekemään. Kielteiset vaikutukset näkyvät usein nopeasti ja myönteiset hitaasti. Tämän vuoksi päätöksenteko on vaikeaa, kuten Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman totesi.
Korkman toivoi, että poliitikkojen päätösten horisontti olisi pidemmällä kuin seuraavat vaalit. Hän kaipasi myös tutkimuslaitosten parempaa kuuntelua.
– Ei pidä mustamaalata. Suomi on selviytynyt pahemmistakin kriiseistä, muistutti Korkman.
– Monet perusasiat ovat tolallaan, mutta vienti on romahtanut. Lisäksi näyttää siltä, ettei Suomen elinkeinoelämä sitoudu pitämään työpaikkoja Suomessa. Tämän varaan ei enää voi laskea.
Korkmann arvioi, että työn tarjontaa on lisättävä ja työhön patistettava, myös rakenteellisiin uudistuksiin on kyettävä. Ihmiset ovat valmiita uudistuksiin, kun ne koetaan oikeudenmukaisiksi.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen korosti myös, että tärkeiden uudistusten tekeminen ei ole helppoa ja niissä on aina voittajia ja häviäjiä. Mutta mitä nopeammin rakenteellisista uudistuksista voidaan päättää, sitä varmemmin luottamus kohoaa.
Jos päätökset reiluja, ne kestetään
Loppukeskustelissa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli tyytyväinen, että talouden haasteista on varsin yhtenäinen käsitys. Hänen mukaansa, suomalaisten pitää tehdä enemmän työtä, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan ylläpitää.
– Suomalaiset ovat valmiita ottamaan vastaan karvastakin kalkkia, jos päätökset ovat reiluja. On tärkeää, että rakenteelliset uudistukset koskettavat kaikkia ja kaikki kantavat vastuunsa.
Urpilainen arvioi myös, että monissa asioissa tarvittaisiin yli vaalikausien menevä strategia. Tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja sitoumuksia yli vaalikausien. Suomi selviää, kun puhallamme yhteen hiileen, muistutti Urpilainen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyä jäi foorumin keskusteluista vaivaamaan työvoiman tarjonnan ongelma.
– Aina puhutaan työuran alku- tai loppupäästä, mutta huomio pitäisi kiinnittää työuran keskiosaan, jota jäytää työttömyys. Toinen iso ongelma on, etteivät työntekijä ja työ kohtaa esimerkiksi siksi, että työt ovat eri paikkakunnilla kuin työntekijät. Tämä on iso rakenteellinen kysymys.
Lyly halusi myös kiinnittää huomion siihen, että myös työuran aikana on pidettävä huolta työntekijöiden osaamisesta.
Heureka-foorumin lopuksi pääministeri Jyrki Katainen arvioi, että päivän jälkeen päättäjät ymmärtävät paremmin toisiaan, vaikka aina ei ollakaan samaa mieltä.
– Meidän pitää tehdä päätöksiä asioista joista olemme yksimielisiä ja kompromisseja niistä, joista olemme erimieltä. Suomalainen vahvuus on kyky sopimiseen ja päätöksentekoon. Kaikissa päätöksissä on plussat ja miinukset, totesi Katainen ja sanoi olevansa tyytyväinen keskustelun myönteiseen sävyyn.
Aino Pietarinen